Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin ennätysmäärä puutiaisaivokuume- eli TBE-tapauksia. Koko maassa rekisteröitiin yhteensä 240 puutiaisaivokuumetapausta.
Tänä vuonna on rekisteröity jo 74 tapausta, vaikka kesä on vasta aluillaan.
– Kyllä siltä vaikuttaa, että on ollut varsin vilkas alkuvuosi puutiaisaivokuumeen suhteen ja että tänä vuonna tulee taas uusi ennätys, sanoo HUSin infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela.
Myös OYSin infektiosairauksien erikoislääkäri Lotta Simola vahvistaa trendin: TBE on yleistymässä myös Pohjois-Pohjanmaalla.
– Tapaukset alkoivat yleistyä kesällä 2023. Oletamme, että TBE:n osalta kuluvasta vuodesta tulee ennätysvuosi.
Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuosina ollut 15–20 TBE-tapausta sairaalahoidossa. Tänä vuonna 20 tapauksen rajapyykki on rikkoutunut jo alkukesästä. Viime vuosikymmenellä alueella ei esiintynyt TBE-tapauksia lainkaan.
Puutiaisaivokuumetta levittävät punkit, joita tänä vuonna on nähty paljon.
Raportoituja punkkihavaintoja on kesäkuun puoliväliin mennessä tullut Punkkilive.fi-sivustolle jo 119 000. Koko viime vuonna niitä tehtiin 138 000. Kyseessä on siis havaintojen määrä, yksittäisten havaittujen punkkien määrä on moninkertainen.
Rannikkoalueet korostuvat riskialueina
Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS tiedotti jo viime joulukuussa, että vaikea puutiaisaivotulehdus lisääntyy ja yhä useampi joutui viime vuonna sairaalahoitoon. Elisa Kortelan mukaan noin puolet viime vuoden rekisteröidyistä TBE-tapauksista todettiin HUS-alueella.
Punkkien välittämien tautien riskialueita ovat ainakin Ahvenanmaa, Turun, Helsingin ja Oulun rannikko- ja saaristoalueet sekä tietyt alueet Pohjois-Savossa, kuten Lapinlahti ja Pohjois-Karjalan Tohmajärvi.
Vain kolmasosa puutiaisaivokuumeeseen sairastuneista saa Elisa Kortelan mukaan oireita. Tällaisia oireita ovat kuume, päänsärky ja yleinen sairauden tunne.
Heistä taas vain noin kolmasosalle kehittyy varsinainen aivokuume, jossa esiintyy esimerkiksi tajunnan tason laskua, halvausoireita, kouristuksia tai sekavuutta.
– Tällöin puutiaisaivokuume voi olla todella niin vakava, että ihmiset saattavat joutua teho-osastolle tai pahimmillaan menehtyä, Kortela sanoo.
Asiantuntijat suosittelevat rokotetta
TBE:hen liittyvä kuolleisuus on ollut Suomessa noin kaksi prosenttia.
Viime vuonna HUS-alueella TBE:hen menehtyi kolme prosenttia diagnosoiduista tapauksista. Todellinen kuolleisuus on matalampi, sillä lieviä tautitapauksia jää diagnosoimatta. Viime vuonna HUS-alueen TBE-tapauksista 17 prosenttia sai tehohoitoa.
Tautiin ei ole parannuskeinoja eli vain sen oireita hoidetaan.
– Suomessa on eurooppalaista virustyyppiä, ja sitten meillä on siperialaista virustyyppiä, mutta emme valitettavasti tällä hetkellä pysty erottamaan niiden aiheuttamia tauteja toisistaan. Tähän siperialaiseen virustyyppiin on liitetty vaikeampi taudinkuva, Kortela kuvailee.
Asiantuntijat suosittelevat punkkirokotteen ottamista. Niitä täytyy ottaa kaikkiaan kolme, jotta suoja kestää.
– Rokotteen teho on 97–98 prosentin luokkaa, OYSin Lotta Simola arvioi.
Borrelioosin toteaminen nopeasti tärkeää
Toinen punkkien levittämä tauti borrelioosi on puutiaisaivotulehdusta yleisempi sairaus.
Viime vuosina sen esiintyvyys on vaihdellut 2 000–2 500 laboratoriossa varmistetun tapauksen välillä, joskin viime vuonna sitä rekisteröitiin 2 700 kappaletta eri puolilla maata.
Todellisuudessa borrelioosi on vielä tätäkin yleisempi.
– THL:n rekistereihin päätyneissä luvuissa kyseessä on yleensä borrelioosin vakavampi taudinmuoto ja sellaisia myöhäisvaiheita, jotka voidaan todeta verestä vasta-aineilla, Simola sanoo.
Puutiaisaivotulehdus voi tarttua jo minuuteissa punkin puremasta, borrelioosi vasta 12–24 tunnissa punkin kiinnittymisen jälkeen. Siksi borrelioosin kannalta on tärkeää poistaa punkki varhaisessa vaiheessa.
Pohjois-Savossakin TBE-tapaukset kasvussa
Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoidossa on hoidettu yksittäisiä puutiaisaivotulehdustapauksia, kertoo infektiosairauksien ylilääkäri Sari Hämäläinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Ilmoitetut määrät ovat kuitenkin kasvussa ja loppuvuosi näyttää, mikä lopullinen toteuma on. Sitä, minkä verran näissä asioissa hakeudutaan avoterveydenhuoltoon tai yksityisvastaanotoille, on Hämäläisen mukaan mahdotonta arvioida.
