Hallituksen ajamat asiakasmaksut siirtävät palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin, sanoo apulaisoikeusasiamies | Kotimaa

Hallituksen suunnitelmat sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuja koskien keräävät lausuntokierroksella kritiikkiä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoo esitettyjen maksujen olevan ongelmallisia perustuslain näkökulmasta.

Hallitus aikoo korottaa terveyskeskusmaksujen, poliklinikkakäyntien ja hammashoidon enimmäismaksuja.

Korotuksista päätettiin viime kevään kehysriihessä, ja maksukorotuksien on tarkoitus tulla voimaan asteittain ensi vuoden alusta alkaen.

Terveyskeskuksessa lääkärin vastaanotolla vierailusta perittävä maksu kasvaisi viidenneksellä. Poliklinikkamaksuissa ja hammashoidossa korotukset olisivat 10 prosenttia.

Lisäksi otettaisiin käyttöön uusi erityistutkimusmaksu sekä leikkaus- ja toimenpidemaksu. Uusia maksuja esitetään myös vainajiin liittyen. Kuolinpesiltä perittäisiin vastaisuudessa maksu vainajan lääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä sekä vainajan säilyttämisestä.

Oikeuskansleri: Yhteisvaikutuksia arvioitava tarkemmin

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja on korotettu kuluvan hallituskauden aikana jo useaan otteeseen.

Vertailun vuoksi: Kun vuonna 2023 lääkärikäynnistä terveyskeskuslääkärin luona käynnistä joutui maksamaan enintään 20,90 euroa, ensi vuonna samasta palvelusta voi joutua maksamaan 36,20 euroa.

Oikeuskansleri Janne Salmisen lausunnon mukaan esityksessä olisi syytä arvioida paremmin uusien ja aiempien maksumuutosten yhteisvaikutuksia, etenkin pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien osalta.

– Jatkovalmistelussa olisi kuitenkin aiheellista arvioida nykyistä tarkemmin sitä, missä määrin muutosten vaikutukset kohdistuvat samoihin henkilöihin ja kuinka merkittäväksi maksurasituksen kokonaiskasvu voi heidän kohdallaan muodostua. Tämä olisi omiaan vahvistamaan vaikutusarviointien kattavuutta sekä tukemaan esityksen perusoikeusvaikutusten arviointia, lausunnossa kirjoitetaan.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo katsoo lausunnossaan, että ehdotetut asiakasmaksut siirtäisivät palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin ja vaarantaisivat riittävien terveyspalvelujen saatavuuden.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava ihmisten perusoikeuksien toteutuminen.

– Arvioinnin yhteydessä tulee varmistaa, etteivät muutosten kumulatiiviset vaikutukset muodostu kohtuuttomiksi. Erityisesti tulisi arvioida, millä tavoin esitettyjen muutosten yhteisvaikutukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin ja perheisiin.

Lääkäriliiton mukaan tutkimusnäyttö maksukorotuksista on johdonmukaista: ne vähentävät erityisesti perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä ja lisäävät hoidon viivästymistä.

Lääkäriliitto kritisoi myös uuden erityistutkimusmaksun käyttöönottoa. Vastaisuudessa tutkimusmaksu voitaisiin periä esimerkiksi magneettikuvauksesta.

– Potilas voi esimerkiksi taloudellisista syistä kieltäytyä lääketieteellisesti kriittisestä tutkimuksesta. Nämä kuvantamiset ovat erikoissairaanhoidon perustutkimuksia, joita käytetään vakavien ja henkeä uhkaavien sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa, ja joiden tarpeeseen potilas ei yleensä voi itse vaikuttaa, liitto kritisoi.

Esimerkiksi Takuusäätiö pitää vainajiin liittyvien maksujen perimistä ongelmallisena varattomien ja vähävaraisten kuolinpesien kannalta.

– Varattomien ja vähävaraisten kuolinpesien osalta tulee kirjata selkeät perusteet maksun perimättä jättämiselle, mikäli pesän varat eivät riitä välttämättömiin hautaus- ja pesänselvityskuluihin. Vainajan säilyttämisestä ei tule periä maksua ajalta, jolloin viive johtuu omaisista riippumattomasta syystä.

Ehdotus: Maksukaton täyttymisen seuranta siirrettävä hyvinvointialueille

Asiakasmaksujen korotukset ja uudet maksut ovat osa hallituksen säästökuuria, jolla pyritään parantamaan julkisen talouden kestävyyttä.

Asetuksella linjataan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääristä. Viime kädessä maksujen perimisestä päättävät hyvinvointialueet.

Käytännössä kuitenkin useimmat alueet perivät asiakasmaksuja niiden enimmäismäärän mukaisesti, koska valtio leikkaa samalla vastaavasti niiden rahoitusta.

Maksuihin tehtävien muutosten arvioidaan kasvattavan hyvinvointialueiden maksutuloja noin 107 miljoonalla eurolla vuodessa vuodesta 2028 alkaen. Esityksessä arvioidaan, että muutokset lisäävät perustoimeentulotuen menoja ensi vuodesta alkaen noin kolmella miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueiden edunvalvojan Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin mukaan hyvinvointialueiden rahoitusta ei tulisi leikata etupainotteisesti, koska laskelmiin liittyy epävarmuutta.

– Hyvinvointialueiden eroja sairastavuudessa ja palveluiden käytössä ja sitä mukaa esim. maksukaton muodostumisessa ei myöskään ole huomioitu. Tämä voi aiheuttaa hyvinvointialueiden kesken taloudellisten vaikutusten eriytymistä.

Varovaisen myönteisesti muutoksiin suhtautuva Päijät-Hämeen hyvinvointialue katsoo lausunnossaan, että erityistutkimuksia koskevien maksujen käyttöönotto vahvistaa hyvinvointialueiden rahoituspohjaa ja kohdistaa maksut palveluihin, joiden tuottaminen käyntikertaa kohti on kallista.

Hyvinvointialue on kuitenkin samalla huolissaan hoitoon hakeutumisen viivästymisestä sekä pienituloisten asiakkaiden maksuvaikeuksien lisääntymisestä ennen vuosittaisen maksukaton täyttymistä.

Terveydenhuollon asiakasmaksuille on käytössä maksukatto. Tänä vuonna maksukatto on 815 euroa.

Vanhusasiavaltuutettu huomauttaa lausunnossaan, että koska hyvinvointialueilla ei ole laissa säädettyä velvoitetta maksukaton täyttymisen seurantaan, asia jää asiakkaiden harteille. Tämä aiheuttaa etenkin monelle iäkkäälle ihmiselle vaikeuksia.

– Vanhusasiavaltuutettu ehdottaa, että terveydenhuollon maksukaton seuranta siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi. Siirto todennäköisesti vähentäisi jonkin verran sote-maksuihin liittyviä ulosottoja ja tarvetta hakea niiden maksamiseen toimeentulotukea.

Maksukaton täyttymisen seurannan siirtoa hyvinvointialueiden vastuulle pitää välttämättömänä lausunnossaan myös apulaisoikeusasiamies Lindroos-Hovinheimo.

Asiakkailla on mahdollisuus hakea hyvinvointialueilta asiakasmaksujen alentamista taloudellisen tilanteen vuoksi ja maksut voidaan jättää jopa kokonaan perimättä.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan toimintatavat hyvinvointialueilla kuitenkin vaihtelevat ja neuvontaa asiakkaille tarvitaan lisää.

Esimerkiksi vuonna 2025 ulosottoon päätyi yli 500 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Iso osa maksuista tuli sosiaali- ja terveyspalveluista.

– Laillisuusvalvonnassa on myös havaittu viitteitä siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksen kiristyminen on aiheuttanut asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä koskevien käytäntöjen tiukentumista. Pidän näitä tietoja erittäin huolestuttavina, apulaisoikeusasiamiehen lausunnossa todetaan.

Lausuntokierroksen jälkeen uusia asiakasmaksuja koskevat lakimuutokset etenevät eduskunnan käsittelyyn.