Poliisi tutkii parhaillaan paloja. Espoon turvallisuusjohtaja Petri Häkkinen kuvailee tilannetta erittäin vakavaksi.
Kymmenkunta tyhjillään ollutta rakennusta on syttynyt Espoossa tuleen viime viikkojen aikana. Suurin osa on tapahtunut Espoon keskuksessa tai sen läheisyydessä, kertoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Tuukka Tuuli.
Viimeisimmät tapaukset ovat Tuomarilassa torstaina tuhoutunut vanha VPK-rakennus ja perjantai-illalla tuleen syttynyt Laurinlahden koulu Espoonlahdessa. Vapaapalokunnan rakennus tuhoutui kokonaan. Suurin osa Laurinlahden koulun katosta tuhoutui palossa.
Poliisi kertoi perjantaina epäilevänsä Espoon alueella olleita tulipaloja tahalleen sytytetyiksi. Myös Laurinlahden koulun paloa epäillään tuhotyöksi.
Laurinlahden palon jälkeen poliisi pyysi havaintoja 15–16-vuotiaista nuorista. Ylen saaman silminnäkijähavainnon mukaan poliisi olisi puhuttanut kouluikäisiä nuoria palopaikalla.
Poliisi: Taustalla voi olla somehaaste
Tutkinnanjohtaja Klaus Geiger kertoo epäilevänsä, että kyseessä on jonkinlainen somehaaste.
– Sen puolesta puhuu se, että poliisi epäilee että taustalla on useampi muutaman hengen ryhmä, joka sytyttelee tulipaloja.
Geiger kertoo, että tuhopolttoja on ollut havaittavissa vuoden alusta saakka. Ne ovat lähteneet pienistä jätekontti- ja roskispaloista.
– Kohteet ovat muuttuneet suuremmiksi ja riskialttiimmiksi. Valitettavasti nälkä on näköjään kasvanut syödessä. Pahoin pelkään, että tässä pyritään näyttävämpiin suorituksiin, mikä on hyvin valitettavaa.
Geiger sanoo, että epäillyt tuhopoltot ovat keskittyneet ennen kaikkea Espoon keskuksen ja Tuomarilan alueelle.
– Näyttää siltä että ne ovat hieman levinneet myös rannikolle päin.
Geiger kommentoi asiaa aiemmin HS:lle ja IS:lle.
Espoon turvallisuusjohtaja Petri Häkkinen kertoo muistavansa vuosien varrelta joitakin tapauksia, joissa autiotalo on sytytetty tuleen tahallaan. Hän kuvailee tämänhetkistä tilannetta erittäin ikäväksi ja huolestuttavaksi.
Hän toteaa, että tilanne aiheuttaa vaaraa sekä ihmisille että ympäristölle ja vie viranomaisresurssia tarpeettomasti.
– Kyse on erittäin vakavasta asiasta. Onneksi henkilövahingoilta on vältytty. Toivon, että tämä saadaan mahdollisimman pian loppumaan eikä tapahdu mitään pahempaa.
Häkkisen mukaan kaupunki on varautunut omistamissaan kiinteistöissä tulipaloihin erilaisilla varautumissuunnitelmilla. Osassa kiinteistöitä on kameravalvontaa, vartiointia, paloilmoittimia tai muita laitteita.
Jos rakennus ei ole käytössä, ei valvontaa välttämättä ole. Osa tyhjillään olevista kohteista on purettavia tai odottavat remonttia. Häkkisen mukaan kaupunki pyrkii tehostamaan valvontaa ainakin niissä kiinteistöissään, jotka ovat aktiivikäytössä tai joita ollaan ottamassa käyttöön.
Palopäällikkö: ”Ei osata ajatella riskejä”
Erilaisia rakennuksia on syttynyt tuleen viime aikoina myös muualla Suomessa. Poliisi epäilee, että keskiviikkona Porissa ja torstaina Turussa tuleen syttyneet puutalopalot ovat niin ikään tehty tuhotyönä. Vuonna 2022 sarja autiotaloja paloi myös Pirkanmaalla.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Tuukka Tuuli kommentoi Espoon epäiltyjä tuhopolttoja hyvin moitittaviksi ja ikäviksi tapahtumiksi.
– Autiotalot eivät syty itsestään. Ei osata ajatella vaaraa ja riskiä, joka aiheutuu muille, palopäällikkö toteaa.
Tuulin mukaan sekä torstaista VPK-rakennuksen tulipaloa että koulurakennuksen tulipaloa oli sammuttamassa enimmillään noin viisitoista yksikköä.
Tuuli korostaa, että isojen rakennusten sammuttaminen sitouttaa paljon sekä kalustoa että henkilöstöä. Kun palokuorma on kookas, tarvitaan vettä, henkilöstöä ja erilaista kalustoa paljon.
– Mielestäni tuhopoltot ovat turhia paloja. Lisäksi ne aiheuttavat turhaa riskiä alueen asukkaille ja muille asunnoille. Tuli voi levitä herkästi.
Esimerkiksi Laajalahden alueen asukkaille piti perjantaina lähettää vaaratiedote, sillä palosta levisi runsaasti savua. Tuulin mukaan sadat ihmiset kärsivät ympäristöön levinneestä savusta. Vaaratiedote purettiin varhain lauantaina.
Palopäällikkö muistuttaa, että autiolta näyttävä talo ei välttämättä ole tyhjä. Rakennus voi olla iso ja monikerroksinen, eikä varmuudella voi tietää, onko sen sisällä ihmisiä. Tiloissa ei ole turvallista liikkua, sillä ne on poistettu käytöstä – eikä tiloissa saisi edes olla.
– Tällaisiin menee iso määrää resurssia, mikä on hetkellisesti pois muusta valmiudesta, Tuuli kiteyttää epäiltyjä Espoon tuhopolttotapauksia.
Juttua muokattu 11. toukokuuta kello 16:08: lisätty leipätekstiin tutkinnanjohtajan kommentit.
Juttua muokattu 11. toukokuuta kello 16:43 täydennetty tutkinnanjohtajan kommenttia liittyen epäiltyjen tuhopolttojen sijaintiin.