TUKHOLMA Blackebergin lukio Luoteis-Tukholmassa näyttää päällepäin ihan tavalliselta koululta, mutta sisäaula tekee vaikutuksen. Liekö syy arkkitehtuurissa vai missä, mutta lukiolaiset näyttävät tyytyväisiltä.
Erityisen myhäileväisiä ovat viikon päästä koulu-uransa päättävät Adam Bäcker,18, Hillevi Lönberg Siri, 18 ja Jonathan Aktas, 19. Lukio on ohi ja urasuunnitelmat selvillä.
Adam Becker aikoo pitää ensin yhden välivuoden, koska ei päässyt armeijaan. Sitten taas opiskelemaan.
– Haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Lääkärin työ ei ole minun juttuni eli luultavasti haen joko poliisiksi tai opettajaksi.
Hillevi Lönberg Siri puolestaan selvitti kutsunnat.
– Olen hakenut Uppsalan yliopistoon ja toivottavasti saan paikan. Opiskelisin ensin vuoden ja menisin sitten seuraavaksi vuodeksi armeijaan.
Jonathan Aktas kertoo tähdänneensä insinööriksi jo lukio-opinnoissaan. Nyt paperit ovat vetämässä Tukholman tekniseen korkeakouluun.
– Diplomi-insinööriksi eli se olisi jatkoa sille, mitä olen päntännyt lukiossakin.
Yliopistoon eivät pääse kaikki parhaat
Mutta nuorten tavoitteet saattavat murentua, sillä Ruotsin nykyisellä valintamallilla yliopistoihin ja korkeakouluihin eivät valikoidu parhaat vaan ne, joille opettajat ovat antaneet parhaat lukion päättöarvosanat.
Nykyistä valintamallia on arvostellut kovaäänisimmin Tukholman kauppakorkeakoulun rehtori Lars Strannegård. Hänen mukaan ensimmäisen vuoden syksyllä näkee, että sisäänpäässeiden tiedoissa ja taidoissa on suuret erot, vaikka kaikki ovat ylittäneet todistuksillaan sisäänpääsyrajan. Strannegård on esittänyt kritiikkiään sekä Dagens Nyheterissä että SVT:n pääuutislähetyksessä.
– Pääsevätkö oikeat ihmiset sisään vai onko kyse vain siitä, että joku, jonka olisi pitänyt päästä, on jäänyt ilman paikkaa, Strennegård kysyi uutisissa.
Opettajat antavat ylihyviä todistuksia
Ongelman nimi on glädjebetyg eli se, että lukion opettajat antavat ylihyviä todistusnumeroita, jotta oman koulun oppilaat pääsisivät yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Adam Bäcker törmäsi ilmiöön jutellessaan toista lukiota käyvän kaverinsa kanssa fysiikankokeesta.
– Osasin niin paljon paremmin kuin hän, mutta hän sai silti parempia arvosanoja. Olin, että mitä? Ja sitten ajattelin: nyt on kyse ylihyvästä arvosanasta tai vastaavasta, Adam kertoo.
Ruotsissa ei ole samanlaisia kansallisia ylioppilaskirjoituksia kuin Suomessa, jossa koko maan abiturientit tekevät saman kokeen, jonka korjaa sekä oma opettaja että ylioppilaslautakunnan korjaaja. Suomen mallissa opettaja ei voi ”vetää kotiinpäin”.
Ruotsin lukioissa on käytössä kansalliset kokeet (nationella prov) englannissa, matematiikassa ja ruotsissa sekä ensimmäisenä että toisena kielenä. Kansallisen kokeen tulos ei kuitenkaan sido opettajaa lopullisen arvosanan antamisessa. Päinvastoin: opetushallitus kannustaa opettajia ottamaan arviossa huomioon myös muita arvosanan kannalta olennaisia asioita.
Yksi ylihyvien todistusten syy löytyy siis arvosanojen antoperusteista, missä opettajalla on paljon sananvaltaa. Toinen syy on itse lukiojärjestelmässä.
Ruotsissa lukiot ovat joko kunnallisia tai yksityisiä (friskolor). Pienillä paikkakunnilla on yleensä vain yksi lukio, mutta kaupungeissa lukiot kilpailevat oppilaista ja heidän mukanaan siirtyvistä määrärahoista. Jokainen lukiolainen merkitsee koululle tiettyä määrärahaa koulutusohjelmasta riippuen. Tänä vuonna määräraha oppilasta kohden on pienimmillään vajaat 8 000 euroa ja enimmillään runsaat 26 000 euroa.
Koulut mainostavat itseään hyvillä numeroilla
Catrine Hedlund on kunnallisen Blackebergin lukion rehtori. Koulu on iso –eli oppilaita on 1 200 – ja suosittu.
Hedlund ei osaa sanoa onko todistusnumeroiden antaminen yläkanttiin suurempi ongelma yksityisissä kuin kunnallisissa lukioissa.
– Uskon, että on sekä kunnallisia että yksityisiä kouluja, jotka antavat ylihyviä numeroita. Kannattaa varmasti vähän höristää korvia, jos joku lukio markkinoi itseään korkeilla arvosanoilla, Hedlund vinkkaa.
Hedlund tunnistaa ylihyvät todistukset jo peruskoulun ja lukion saumakohdasta. Koska kaikki halukkaat eivät pääse Blackebergiin, valituiksi tulevat vain ne, joiden peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on hyvä. Opettajat kuitenkin huomaavat lukon ensimmäisenä syksynä, että hyvistä arvosanoista huolimatta oppilaiden tietotaso on hyvin kirjava.
Hedlundin mukaan koulusta tulee oppilaalle erittäin raskasta. Tästä ei hänestä puhuta kuitenkaan yhtä paljon kuin yliopistojen ongelmista, koska lukiolla on velvollisuus tukea ekavuotisia.
Mallia Suomen ylioppilaskirjoituksista
Ylihyviä todistuksia ja sen seurauksia pidetään niin vakavana ongelmana, että hallitus on nyt antanut kauppakorkeakoulun entiselle professorille Magnus Henreksonille tehtäväksi löytää nykyistä toimivampi malli.
Henrekson pitää ylihyviä todistuksia vakavana ongelmana.
– Se on vakava ongelma sekä oikeudenmukaisuuden että laillisuuden näkökulmasta. Nyt nuoret saavat sen käsityksen, että yhteiskunta ei ole oikeudenmukainen, että järjestelmämme korruptoitunut.
Henrekson on asiantuntijoiden kanssa käynyt läpi muiden maiden käytäntöjä. Mallia on haettu myös Suomen yliopilaskirjoituksista, mutta sellaisenaan Henrekson ei Suomen kirjoituksia esittäne siirrettäväksi Ruotsiin.
– Suomessa arvosana ratkeaa vain kirjoitusten perusteella. Ruotsissa taas arvosanoja ei ole millään tavalla kalibroitu eli määritelty yhteismittallisiksi. Kumpikaan malli ei ole hyvä, joten on parempi käyttää useiden mallien yhdistelmää.
Henreksonin selvitystyö valmistuu tammikuussa. Siinä hän esittänee, että kansallisten kokeiden rinnalla opettajan arvio säilyy, mutta paljon tiukemmin suitsittuna kuin nyt, jotta arvosanat olisivat koulujen välillä nykyistä yhteismitallisemmat.
Tukholman kauppakorkeakoulussa on ryhdytty toimiin jo selvitysmiehen esitystä odotellessa. Syksystä lähtien kauppakorkeaan hakevien on saatava tietty pistemäärä niin kutsutusta korkeakoulukokeesta (högskoleprovet).
Henreksson ymmärtää hyvin kauppakorkean kiritystoimet. Lisävaatimus korkeakoulukokeen pistemäärästä karsii kaikkein räikeimmät tapaukset pois valittujen listalta.