Raisiolahden lintutornilta on poistettu pikahälytyksellä kuusi supikoiraa lintukannan suojelemiseksi.
Lintuharrastaja Markus Ahola kertoo, että ruovikossa sijaitsevalta rengastuspaikalta on löytynyt supikoiran ja minkin jälkiä säännöllisesti.
Koska alueella on viime aikoina huomattu poikastuotannon laskua, tilanteeseen piti reagoida.
Luvat ja supikoirien pyynti saatiinkin järjestettyä nopeasti yhteistyöllä jo ennen lintujen pesimäkauden alkua.
– Huomasimme supikoiran tai minkin raatelemia lintuja. Supikoiran voi toisinaan nähdä kiikarilla hakemassa ruokaa, mutta sen paikallistaa kunnolla vain lämpökameralla varustetun droonin avulla, kertoo Ahola.
Raisionlahti on muuttolintujen suosima levähdys- ja pesintäpaikka Varsinais-Suomessa.
Koska lintutorni sijaitsee aivan Raision keskustan tuntumassa, supikoirien pyynti vaati erityistä suunnittelua. Avuksi saatiin Helmi-vieraspetohankkeen väkeä ja lämpökameralla varustettu drooni.
– Supikoiran olinpaikka osoitettiin koiralle ja metsästäjälle droonin avulla. Koirat hoitivat pysäyttämisen ja metsästäjä kävi hakemassa supikoirat pois, kertoo pyyntiä huhtikuussa seuraamassa ollut Ahola.
Mikko Ahola kertoo videolla vieraspetojen vierailuista rengastuspaikalla:
Vaikutukset näkyvät toivottavasti lähivuosina
Markus Ahola kertoo, että supikoira tuhoaa varsinkin munapesiä, ja minkki syö kaikenikäisiä lintuja.
Kuusi supikoiraa on alueelta nyt poissa, mutta linnuston elpymistä ei kuitenkaan pysty havaitsemaan heti pesimäkauden alussa.
– Keräämme rengastuspaikalla aineistoa valtakunnalliseen linnuston seurantaan. Toivomme, että seuraavien vuosien kuluessa pääsemme näkemään ehkä jotain vaikutuksiakin, kertoo Ahola.
Supikoiria voi tulla alueelle lisää, kun nuoret yksilöt lähtevät levittäytymään ja etsimään omia reviirejään.
Pyyntiä pitääkin Aholan mukaan jatkaa, jos alue halutaan pitää puhtaana.
– Supikoira ja minkki ovat vieraslajeja, eikä niillä ole oikeastaan paikkaa meidän luonnossamme. Meidän lajimme eivät ole sopeutuneet elämään niiden kanssa. Alkuperäiset lajit kärsivät enemmän näiden läsnäolosta kuin niiden petojen, joiden kanssa ne ovat sopeutuneet elämään.
Supikoira ei droonia hätkähdä
Raisionlahden alueella elää yhä kaksi supikoiraa.
Alueen supikoirakantaan yksilöiden poistamisella on merkittävä vaikutus, sanoo Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Mikko Toivola.
– Jos kaikki neljä pariskuntaa olisivat edelleen täällä ja kaikki olisivat tehneet pennut, syksyllä alueella olisi ollut 35 supikoiraa, pohtii Toivola.
Kaupungit ovat Toivolan mukaan ihanteellisia asuinpaikkoja supikoirille. Ne kuljeskelevat todennäköisesti yöllä hakemassa ruokaa pitkin kaupungin puistoja ja paikkoja, joissa on ruokaa.
Päiviksi eläimet tulevat makoilemaan ruovikkoon. Ruovikko on niiden elinpiirin keskus, mikä ei tiedä hyvää vesilinnuille.
– Ihmiset kulkevat aivan läheltä, muutaman kymmenen metrin päästä niiden ohi. Eivät ne ihmisistä sen suuremmin välitä, kertoo Toivola.
Toivola on huomannut, että supikoirat eivät häiriinny tai huomaa myöskään droonia. Linnutkaan eivät droonista välitä.
– Supikoira on peloton droonin suhteen. Se saattaa vilkaista droonia, mutta jatkaa nukkumista. Ilves ja kettu hoksaavat droonin selvästi tarkemmin.
Vieraspetojen poistamisessa tarvitaan yhteistyötä
Vieraspetoja on saanut poistaa lämpökameralla varustetun droonin avulla vuodesta 2025 lähtien.
Projektipäällikkö Mikko Toivola pyrkii edistämään supikoirien poistamista tärkeistä linnustokohteista.
Raisiolahden supikoirien poisto on osoitus hyvästä yhteistyöstä, jossa lintuharrastaja haki rauhoitusaikaa koskevan poikkeusluvan lupa- ja valvontavirastolta, ja kaupunki antoi luvan sekä vähän rahoitusta.
– Tällainen pyynti sopii moneen kaupunkiin, jossa on vastaavia ruovikkokohteita. Kaupungeissa on yleensä aika paljon koiria, joita voidaan kouluttaa saalistamaan vieraspetoja ja henkilöstöä voidaan kouluttaa tekemään havaintoja vieraspedoista, Toivola sanoo.
Supikoiria olisi vaikea löytää kaupunkien keskustoista tavallisella metsästyksellä, mutta droonilla pyynti tapahtuu täsmällisesti kohteeseen.
