Talvella Lapin rajavartiosto keskittää voimansa lentokentille ja sulan maan aikaan itärajalle.
Lapin rajusti kasvaneet matkailijamäärät kuormittavat Lapin rajavartiostoa siinä määrin, että lentokentille tarvitaan avuksi rajavartijoita muualta Suomesta ja myös ulkomailta.
Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex on lähettänyt rajavartijoita tueksi jo kolmen talven ajan. Kolmesta kuuteen rajavartijaa on työskennellyt talvisesongilla Lapin lentoasemilla, pääasiassa Rovaniemellä.
Lisäksi kymmeniä rajavartijoita muualta Suomesta oli apuna kiivaimman sesongin aikaan joulukuussa. Lapin rajavartiosto on saanut apua myös Tullilta.
Apua tarvitaan myös jatkossa, jotta resurssit riittävät sekä lentokentille että itärajalle, sanoo Lapin rajavartioston uusi komentaja, eversti Mikko Lehmus.
– Se on haaste, mutta ei mitenkään ylitse käymätön. Itärajalla meidän painopiste on sulan maan aikaan ja talvella kun siellä on vaikeammat olosuhteet, keskitämme voimamme lentoliikenteeseen. Tällä hetkellä tämä menee aika hyvin ristiin.
Lapin lentokentillä tehtiin tänä talvena puolet enemmän ulkorajatarkastuksia kuin vilkkaimpana talvisesonkina ennen pandemia-aikaa. Rovaniemellä kasvua oli viime talvesta yli 30 prosenttia.
Lappiin seitsemän kilometriä esteaitaa
ltärajan valvontaa helpottaa esteaidan valmistuminen etuajassa. Lapissa aitaa rakennetaan yhteensä noin 7 kilometrin matkalle Sallan, Raja-Joosepin ja Virtaniemen alueella. Pääosa valmistuu tämän vuoden puolella.
Vaikka esteaitaa on vain muutamassa kohdassa, sen tuoma apu on Lehmuksen mukaan merkittävä. Aita on paranneltu versio Sallaan rakennetusta pilottiaidasta ja sitä ovat Venäjän rajanviranomaiset käyneet jo omalla puolellaan tarkastelemassa.
Lapin itärajan valvonnassa droonien merkitys on Lehmuksen mukaan jo nyt suuri ja tulevaisuudessa todennäköisesti vielä suurempi.
– Ukrainasta saatujen kokemusten perusteella droonien määrää ja laatua tarkastellaan kriittisesti ja lisätään tarpeen mukaan.
Hallitus haluaa pitää itärajan toistaiseksi suljettuna. Eduskunta käsittelee parhaillaan käännytyslakina tunnettua rajaturvallisuuslakia, joka rajoittaa turvapaikan hakumahdollisuuden ns. haavoittuviin ryhmiin, kuten lapsiin ja vammaisiin.
Lehmus kertoo, että haavoittuvuuden arviointiin on koulutettu useita satoja rajavartijoita yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa.