Haitallinen vieraskasvi jättipalsami leviää ympäri Suomea. Lappeenrannan kaupunki torjuu sitä aktiivisesti.
Tuhoisa jättipalsami on levinnyt laajasti ympäri Suomea. Yksi kasvi voi tuottaa noin neljätuhatta siementä.
Kun sen siemenkota puhkeaa, se voi ampua siemenet jopa seitsemän metrin etäisyydelle.
Lappeenrannassa jättipalsami on levinnyt ympäri kaupunkia. Lappeenrannan viheralueiden kunnossapidosta vastaava Maisa Hautala kertoo, että kaupunki on tehnyt pitkään töitä kasvin hävittämiseksi.
– Meillä on kaksisataa paikkaa Lappeenrannassa, jossa me käydään säännöllisesti poistamassa ja kitkemässä jättipalsamia, sanoo Hautala.
Kasvi täytyy hävittää
Jättipalsamin torjunta on erityisen tärkeää sen haitallisten ympäristövaikutusten takia. Kasvi tuhoaa levitessään ympäriltään kaiken muun kasvillisuuden.
Biologi, vieraslajiasiantuntija Markus Seppälän mukaan lajin sijainti vaikuttaa sen haitallisuuteen. Kasvi on joen varrella haitallisempi kuin asuinalueen lähellä. Joen reunalla jättipalsami heikentää veden laatua merkittävästi.
Jättipalsami kuuluu Euroopan unionin vieraslajilistaan. Tämä tarkoittaa, että maanomistajan pitää torjua kasvi, jos se on omalla maalla.
Joukolla kitkemään
Kaupunkilaiset voivat itse kitkeä jättipalsamia Lappeenrannan alueelta.
Lappeenrannan viheralueiden kunnossapidosta vastaavan Maisa Hautalan mukaan myös talkooporukoita on ilmoittautunut kaupungille. Hautala muistuttaa, että kitkentä ja jätteiden hävitys tulee tehdä oikein.
Jättipalsami pitää vetää maasta ylös juurineen. Kitketyt kasvit tulee hävittää suljetussa muovipussissa, jotta siemenet eivät pääse leviämään.
Torjuntatöitä on jatkettava kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen aluetta on vielä seurattava kaksi vuotta, jotta kasvi ei pääse kasvamaan uudelleen.
Lappeenrannan viheralueiden kunnossapidosta vastaava Maisa Hautala kertoo, miten kaupunkilaisten tulisi toimia jättipalsamin kanssa.
Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä korostaa, että kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä merkitys vieraslajien torjunnassa. Hän sanoo, että heillä on usein paras tieto omasta alueesta.
– Työ onnistuu parhaiten, kun kunnalla on selkeä suunnitelma. Silloin vähäiset rahat ja muut resurssit saadaan käytettyä hyvin, sanoo Seppälä.
Herkkä leviämään
Jättipalsami leviää herkästi. Sen siemenet voivat kulkeutua eteenpäin maa-ainesten, ihmisten puutarhajätteiden tai eläinten turkissa. Sadevedet tai lumen sulamisvedet ovat yksi suuri levittäjä.
Vieraslajeja tulee Suomeen myös ulkomailta koko ajan. Ne leviävät esimerkiksi lentojen, tavaraliikenteen ja matkailun mukana. Ihmiset voivat tuoda niitä maahan myös vahingossa matkalta.
Vieraslajit ovat suuri uhka
Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat merkittävin luonnon monimuotoisuuden heikentäjä.
Suomessa tilanne on vieraslajien kanssa parempi kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, Australiassa tai Yhdysvalloissa. Ilmaston lämpeneminen uhkaa kuitenkin vieraslajien lisääntymistä myös Suomessa.
– On todennäköistä, että sellaiset vieraslajit, jotka eivät ole aiemmin pärjänneet täällä, alkavat nyt pärjätä ja lisääntyä. Niihin voi kuulua myös haitallisia hyönteisiä ja kasvitauteja, vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä kertoo.
Seppälän mukaan Suomessa kannattaisi keskittyä nimenomaan ennaltaehkäisyyn.
– Jos käytämme kaikki voimat vain kitkemiseen, torjunta jatkuu loputtomiin. Siksi pitää myös estää uusien vieraslajien tulo ja ymmärtää, miten ne leviävät, kertoo Seppälä.
