Kaakkois-Suomessa on metsästetty tehostetusti villisikoja myös tartuntavyöhykkeen ulkopuolella.
Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeellä on alettu ampua villisikoja. Niitä on saatu saaliksi lähes sata.
Ruokavirasto johtaa villisikojen metsästystä tartuntavyöhykkeellä. Metsästyksen tavoitteena on estää taudin leviäminen.
Tartuntavyöhyke kulkee pitkin itärajaa Virolahdelta Lappeenrannan puolelle.
Omaehtoinen villisikojen metsästys on kielletty tartuntavyöhykkeellä, sillä mahdollisesti sairastuneet villisiat voivat karata ja samalla levittää tautia. Tarkat metsästysrajoitukset löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.
Lisäksi metsästäjät ovat Ruokaviraston johdolla etsineet tartuntavyöhykkeellä kuolleita villisikoja maastosta. Tämän tavoitteena on ollut määritellä, miten laajalle alueelle tauti on levinnyt.
Yhteensä tautia on löytynyt 83 villisiasta, joista valtaosa on löytynyt jo kuolleena. Osasta tauti on löytynyt ampumisen jälkeen. Löydösten takia Ruokavirasto on laajentanut tartuntavyöhykkeen ydinaluetta viimeksi lokakuun lopussa.
Tehostettu metsästys tuottanut tulosta
Ruokavirasto on pitkin syksyä kehottanut metsästäjiä panostamaan villisikojen metsästykseen tartuntavyöhykkeen ulkopuolella, jotta taudin leviämismahdollisuudet pienentyisivät.
Villisikaa saa metsästää ympäri vuoden ilman pyyntilupaa. Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa maaliskuusta heinäkuun loppuun.
Kaakkois-Suomen riistakeskusalueella on saatu saaliiksi elokuun alusta lähes 200 villisikaa, joista valtaosa on metsästetty itärajan kunnissa.
Viime vuonna vastaavana aikana koko Kaakkois-Suomen saalis oli samaa luokkaa, vaikka metsästysalue oli silloin selvästi laajempi.
