Tämän illan tähtiä ovat pienpuolueet – joukossa pitkän linjan puurtaja sekä ”protestipuolueen protestisiipeä”

Pienpuolueita on kuvailtu demokratian sankareiksi, sillä ne kampanjoivat yhteiskunnallisesti tärkeäksi katsomiensa asioiden puolesta vaaleista toiseen ilman ison puoluekoneiston rahoitusta ja näkyvyyttä.

Siksi yksittäisillä ehdokkailla ja paikallisilla vaaliteemoilla on pienpuolueissa tavallistakin isompi painoarvo.

– Yleensä näitä puolueita ei tunneta kovinkaan hyvin, joten menestys riippuu sekä henkilöstä että paikallisesta tilanteesta. Jos on hyvä henkilö ehdokkaana, mahdollisuuksia läpi menoon on, summaa puoluetutkija, dosentti Rauli Mickelsson Turun yliopistosta.

Tänään pienpuolueet pääsevät esille Ylen vaalitentissä kello 21. Esittelemme nämä pienpuolueet pian tässä jutussa aakkosjärjestyksessä.

Edellisissä alue- ja kuntavaaleissa pienpuolueet eivät pärjänneet kovin hyvin.

Valta kuuluu kansalle (VKK) on ainoa, joka sai edustajia aluevaltuustoon. VKK:lla on yhteensä kymmenen aluevaltuutettua.

Pienpuolueet ovatkin osin pienuutensa vankeja. Vaikka ehdokas pääsisikin läpi, politiikka ja aikaansaannokset jäävät helposti pimentoon, koska päätöksentekoon tarvitaan joukkovoimaa.

– Yksinään ei saa kovin paljon aikaiseksi, joten niiden pitäisi liittoutua jonkun kanssa, Mickelsson sanoo.

Tänä keväänä kaksi puoluetta osallistuu kuntavaaleihin ensimmäistä kertaa: sekä valta kuuluu kansalle että siitä irtautunut vapauden liitto. Vapauden liitto osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa aluevaaleihin.

Kummankin tausta on alun perin perussuomalaisissa.

– Protestipuolueen protestisiipi, Mickelsson kuvailee.

Vanhin illan pienpuolueista on Suomen kommunistinen puolue, joka on ollut nykymuodossaan toiminnassa vuodesta 1996, mutta sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1918.

Osa pienpuolueista on välillä pudonnut puoluerekisteristä ja palannut sinne takaisin.

Avoin puolue

Avoimen puolueen puheenjohtaja on syksystä lähtien ollut Thierry Botty van den Bruele. Puolueen aiempi keulakuva Petrus Pennanen on tätä nykyä varapuheenjohtaja.

Avoin puolue vaatii muun muassa läpinäkyvää päätöksentekoa.

Puolueen pääteemoja alue- ja kuntavaaleissa ovat maksuton joukkoliikenne, pienydinvoimaloiden rakentaminen sekä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Helsingin yhdistäminen Suur-Helsingiksi.

Puolue ajaa myös kaikille oikeutta laadukkaaseen terveydenhuoltoon ilman pitkää jonotusta.

Eläinoikeuspuolue

Eläinoikeuspuolueen tavoitteena on yhteiskunta, jossa kaikilla elollisilla olennoilla on oikeus omaan elämään ja vapauteen.

Puoluetta luotsaa Tatu Chanth.

Eläinoikeuspuolueen tavoitteena vaaleissa on tehdä Suomen kunnista ja hyvinvointialueista ”ihmis- ja eläinoikeudet huomioivia edelläkävijöitä”. Se haluaa, että kohtuuhintaisia, julkisesti tuotettuja asuntoja lisätään eikä kyläkouluja lakkauteta.

Eläinoikeuspuolue väläyttää paikallisrahaa, joka kelpaisi vain paikallisissa yrityksissä.

Kristallipuolue

Kristallipuolue sai julkisuutta koronapandemian aikana rokotevastaisuudellaan ja väitteillä, joiden mukaan korona ei olisi flunssaa vakavampi sairaus.

Puoluetta johtaa Sanna Seesvalo.

Puolue ajaa alue- ja kuntavaaleissa muun muassa kotimaisen, terveellisen ruoantuotannon turvaamista. Se vastustaa kaivoshankkeita.

Täydentäviä hoitomuotoja se yhdistäisi hoitopolkuun eritoten ennaltaehkäisevästi.

Liberaalipuolue

Liberaalipuolue tavoittelee laajaa yksilöiden ja elinkeinojen vapautta. Liberaalipuoluetta johtaa Lassi Kivinen.

Puolue merkittiin alkujaan puoluerekisteriin vuonna 2016 Viskipuolueen nimellä. Sillä haluttiin tuolloin vastustaa Suomen tiukkaa alkoholipolitiikkaa.

Alue- ja kuntavaaleissa puolue ajaa muun muassa sitä, että kaupungeissa rakennetaan nykyistä tiiviimmin ja maaseudulla vapaammin. Se selvittäisi kuntien palveluiden yksityistämistä ja ottaisi omalääkärijärjestelmän käyttöön.

Hyvinvointialueille puolue antaisi verotusoikeuden.

Suomen kommunistinen puolue

SKP:n tavoitteena on sosialistinen Suomi. Sen puheenjohtaja on Liisa Taskinen.

Puolueen tavoitteena alue- ja kuntavaaleissa on, että pääomatulot on saatava kuntaveron piiriin. Se haluaa, että vallan keskittymistä puretaan esimerkiksi lisäämällä lautakuntien määrää.

Puolue haluaa hyvinvointialueille verotusoikeuden, jotta ne saisivat lisää päätösvaltaa. Se myös palauttaisi valtaa hyvinvointialueilta kunnille, puolue vaatii kunnille päätöksentekomahdollisuutta perusterveydenhuollon palveluihin.

Valta kuuluu kansalle

Valta kuuluu kansalle -puolue (VKK) perustettiin sen jälkeen, kun kansanedustaja Ano Turtiainen erotettiin perussuomalaisista kesäkuussa 2021.

Vuosi sitten puolue syrjäytti Turtiaisen puheenjohtajan pallilta. Nykyisin puoluetta johtaa Antti Asikainen.

Vaaliteemoissaan puolue katsoo, että pienyrittäjyyden, maatalouden ja paikallistuotannon suosiminen on järkevää. Yhteiset varat tulee sen mukaan ohjata todistetusti hyödyllisiin kohteisiin.

Puolue vaatii uutta sosiaali- ja terveyspalvelujen mallia, jossa palveluntarjoajat kilpailevat laadulla.

Vapauden liitto

Vapauden liiton tausta on Valta kuuluu kansalle -puolueessa, josta se erosi VKK:n Venäjä-myönteisyyden vuoksi vuonna 2022.

Puolueen puheenjohtaja on Ossi Tiihonen.

Vapauden liitto kuvailee, että sen päätavoitteita ovat ”valtiollisen vapauden ja yksilöä koskevien vapauksien puolustaminen ja edistäminen”.

Alue- ja kuntavaaleissa sille on tärkeää, että sääntelyä, byrokratiaa ja verotusta kevennetään, jotta yrittäminen ja työn tekeminen on kannattavaa.

Se painottaa paikallisen tuotannon lisäämistä.