Tutkijat varoittavat, että vesistöjen lisääntyvät huumemäärät ovat kasvava riski luonnon monimuotoisuudelle.
Kokaiinille altistuneet lohet uivat pidempiä matkoja kuin päihteetöntä elämää viettävät lajitoverinsa, kertoo tuore australialais-ruotsalainen tutkimus.
Tutkijat altistivat sata villilohta Vättern-järvestä kokaiinille ja bentsoyyliekgoniinille, joka on kokaiinin hajoamistuote.
Kokaiinin käyttö ja määrä vesistöissä on lisääntynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Tutkijat halusivat siksi selvittää, miten veden kokaiinijäämät vaikuttavat kaloihin.
YK:n vuonna 2025 julkaistun raportin mukaan arviolta 25 miljoonaa ihmistä käytti kokaiinia vuonna 2023.
Tutkijat seurasivat kalojen liikkeitä niiden luontaisessa elinympäristössä kahden kuukauden ajan.
Kokaiinia saaneet lohet uivat viikossa noin viisi kilometria enemmän kuin kontrolliryhmän lohet. Kokaiinin hajoamistuotteelle altistetut lohet puolestaan uivat jopa 14 kilometriä pidemmälle.
Pidempien matkojen uiminen voi lisätä lohien energiankulutusta ja pakottaa ne viettämään enemmän aikaa ruokaa etsien. Tämä taas tarkoittaa, että ne ovat pidempiä aikoja petojen armoilla, pohtii tohtori Jack Brand Ruotsin maataloustieteiden yliopistolta Guardianin haastattelussa.
Tutkijat ovat varoittaneet myös aiemmin, että vesistöjen lisääntyvät huumemäärät ovat kasvava riski luonnon monimuotoisuudelle.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet muun muassa ABC, Guardian ja uutistoimisto AFP. Tutkimus on julkaistu Current Biology -tiedejulkaisussa.
