Työikäisillä Alzheimerin tauti ei ilmene tutuilla riskitekijöillä, kertoo uusi Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus
Alle 65-vuotiaana Alzheimerin tautiin sairastuvilla terveysongelmat ja terveydenhuollon käynnit lisääntyvät jo ennen diagnoosia, selviää Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksesta.
Toisin kuin vanhemmilla sairastuneilla, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät eivät tässä ikäryhmässä ole yhteydessä tautiin.
Tutkimuksessa verrattiin 407 varhain alkavaa Alzheimerin tautia sairastavan henkilön terveystietoja yli 4 000 samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan verrokin tietoihin.
Aineisto perustuu Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden muistipoliklinikoihin sekä valtakunnallisiin terveysrekistereihin.
Kuulo-ongelmia havaittiin jo 6–10 vuotta ennen diagnoosia
Diagnoosia edeltävien viiden vuoden aikana sairastuneilla esiintyi verrokkeja enemmän masennusta, huimausta, päänsärkyä, aivovammoja, epilepsiaa, aivoverenkiertohäiriöitä, kilpirauhasen sairauksia sekä runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia. Tinnitusta ja kuulonalenemaa havaittiin enemmän jo 6–10 vuotta ennen diagnoosia.
Yllättävää oli, että kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt – tunnetuimpia Alzheimerin taudin riskitekijöitä korkean iän ohella – eivät olleet varhain sairastuneilla yleisempiä kuin verrokeilla.
– Tutkimuksemme mukaan varhain alkava Alzheimerin tauti ei ole pelkästään nuorella iällä alkava versio myöhään alkavasta Alzheimerin taudista, kertoo tutkimusartikkelin päätutkija, dosentti Johanna Krüger Oulun yliopistosta.
Diagnoosi saadaan usein vuosia ensioireiden jälkeen
Merkittäviä eroja sairastavuudessa ei löytynyt 11–15 vuotta ennen diagnoosia, mikä viittaa siihen, että muutokset ilmenevät vasta lähempänä sairauden puhkeamista.
Terveyspalvelujen käyttö ja terveysongelmien määrä kasvoivat selvästi noin viisi vuotta ennen diagnoosia, voimakkaimmin viimeisenä vuotena.
Väitöskirjatutkija Laura Leppänen Oulun yliopistosta sanoo, että yksittäinen oire ei yksin ennusta Alzheimerin tautia.
– Sairastumista edeltävinä vuosina potilaalle voi kertyä monenlaisia oireita ja käyntejä, jotka vaikuttavat irrallisilta. Kokonaisuuden tunnistaminen voisi auttaa epäilemään muistisairautta aiemmin, sanoo Leppänen.
Tulokset korostavat tarvetta tunnistaa työikäisten muistisairauksia nykyistä aiemmin, sillä diagnoosi viivästyy usein vuosia ensioireiden jälkeen.
Tutkimus julkaistiin Alzheimer’s & Dementia -lehdessä. Se on osa Kansallisen Neurokeskuksen koordinoimaa DEGE-RWD-tutkimushanketta.
