Ukrainan sota räjäytti Murmanskin alueen susikannan kasvuun – susia on tullut rajan yli Suomeen poikkeuk­sellisen paljon

Susia nähdään nyt Kuolan niemimaalla paikoissa missä niitä ei ennen ole havaittu. Historiasta tiedetään että Venäjän susikanta kasvaa voimakkaasti sotien aikana.

Viime vuosina lisääntyneelle susien liikkumiselle Venäjältä Pohjois-Suomeen löytyy Venäjän historiasta selkeä selitys. Susikannan kasvu näkyy muun muassa vahinkoperusteisten tappolupien lisääntymisenä poronhoitoalueella.

Emeritusprofessori, suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan sotilashenkilöstöllä näyttäisi olleen ja edelleen olevan merkittävä rooli Venäjän susikannan säätelyssä.

– Silloin kun sotilaat ovat sodassa, susia ei pyydetä yhtä paljon, Kojola sanoo.

Alueellisia eroja on. Kojolan mukaan Venäjän puolustusvoimien palveluksessa olevien henkilöiden rooli susikannan säätelyssä vaikuttaa olevan merkittävintä niillä seuduilla, missä siviiliväestöä asuu vähemmän.

Tämä on nähtävissä esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutuksessa raja-alueen susikantaan. Sodan alettua Lappia ja Koillismaata lähinnä olevien Venäjän sotilaskohtien väki vietiin suureksi osaksi Ukrainaan.

Samoihin aikoihin Murmanskin alueen susikanta alkoi nopeasti voimistua myös ihmisten asumilla alueilla.

Poronhoitoalueelle on tullut runsaasti susia Venäjältä

Suomen sekä Norjan vastaiselta raja-alueelta näyttää levinneen paljon normaalia enemmän susia myös Suomeen ja Norjaan. Murmansk–Kantalahti-valtatien ja rajan välisellä alueella asuu paria yhdyskuntaa lukuun ottamatta todella vähän ihmisiä.

– Siellä on suuret yhtenäiset erämaat, missä on sudelle paljon häiritsemätöntä aluetta. Se on sudelle otollista elinaluetta, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi.

Suomen puolella susien vahinkoperusteinen metsästys on viime talvina lisääntynyt poronhoitoalueella Lapissa ja Koillismaalla.

Viimeisten kahden metsästysvuoden aikana vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla ammuttiin poronhoitoalueella vuodessa noin 50 sutta. 2020-luvun kahtena ensimmäisenä talvena luku oli puolet tästä.

Emeritusprofessori, suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan noin 80 prosenttia kaikista viime vuosina erikoisluvilla kaadetuista susista on DNA:n perusteella lähtöisin Venäjältä.

Tänä vuonna susia ei poronhoitoalueella ainakaan tähän mennessä ole susia kaadettu vahinkoperusteisesti ihan yhtä paljon kuin kahtena edellisenä vuonna.

Venäjän sudet ovat levinneet myös Norjaan

Norjan luonnontutkimusinstituutin Rovdata-sivuston mukaan parin viime vuoden aikana Ruijan alueella on rekisteröity enemmän susia kuin noin 40 edellisen vuoden aikana.

Sivuston mukaan susia on tullut nimenomaan Paatsjoen seudulla Venäjään ja Suomeen rajoittuvan Etelä-Varangin kunnan alueelle.

Rovdatan vanhempi tutkija Oystein Flagstad arvioi, että Norjan kasvanut susikanta liittyy viime vuosina voimistuneeseen Venäjän susien muuttoliikkeeseen.

Edellisen kerran vastaavanlainen ilmiö susien Venäjältä Norjaan suuntautuneesta muuttoliikkeestä koettiin Flagstadin mukaan 1980-luvun alussa.

Venäjän Afganistanissa käymä sota alkoi vuoden 1979 lopulla ja sinne vietiin 120 000 venäläistä sotilasta.

Kuolassa sudet tulevat jo pihoihin

Murmanskin alueella susikanta on myös kasvanut räjähdysmäisesti, kertovat venäläiset tiedotusvälineet.

Venäjän viranomaisten mukaan Murmanskin alueella oli vielä vuonna 2021 reilut sata sutta mutta kaksi vuotta myöhemmin niiden määrä oli yli 300. Vuonna 2024 susia oli Venäjän luonnonvaraministeriön mukaan 424. Määrä on enemmän kuin koko Suomen arvioitu susikanta.

Susia on viime vuosina Kuolassa ammuttu aivan liian vähän kannan säätelemiseksi Venäjän viranomaisten toivomalla tavalla. Vuonna 2023 sudenkaatolupia myönnettiin 1530 ja niitä ammuttiin 40 kappaletta. Vuonna 2024 lupia myönnettiin 1366 ja susia ammuttiin 26 kappaletta. Venäjällä susikantoja määritellään samantapaisella linjalaskennalla kuin Suomessakin.

Metsästysintoa ei ole lisännyt edes se, että osa hirvenmetsästysluvista on korvamerkitty suden ampuneille metsästäjille. Suden metsästykseen ei tunnu innostavan edes siitä maksettava vaatimaton tapporaha.

Susia onkin havaittu yhä useammin ihmisen asumilla alueilla. Petoeläimet ilmestyvät yöllä asutuille alueille ja tappavat koiria. Tämäntapaisia susihavaintoja on paikallismedian mukaan useilta paikkakunnilta Kuolan alueella.

Maaliskuussa susia nähtiin jopa Murmanskin kaupungin liepeillä.

– Sudet liikkuvat Kuolassa nyt laumoissa, sanoo kymmenen vuotta metsästystä harrastanut murmanskilainen Andrei Ivanov.

Venäjällä susikanta kasvaa aina sota-aikana

Merkittävin Venäjällä susikannan kokoon vaikuttava tekijä on tutkimusten mukaan ollut sota. Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän sisällissodan (1914–1924) susikanta kasvoi tutkijoiden mukaan dramaattisesti.

Sotien jälkeen kanta painettiin alemmaksi. Toisen maailmansodan (1939–1945) aikana kannan säätely keskeytyi ja kanta kasvoi taas.

Neuvostoliiton romahdettua kannan säätely väheni taas ja susien määrä alkoi nousta voimakkaasti.

Tutkijoiden mukaan susikanta vuonna 2019 oli vähintään kaksinkertainen 40 vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Sen arvioidaan kasvaneen 25 000:sta 55 000:een.

Karjalan tasavalta näyttäisi olevan poikkeus susikannan säätelyssä. Siellä ammutaan vuosittain noin 200 sutta ja alueen susikanta on nyt 400–500 yksilöä.

Karjalassa susikannan säätely on tavallisten metsästäjien käsissä. Sotilashenkilöstön merkitys säätelylle näyttäisi olevan vähäinen tai olematon. Poikkeuksen tähän näyttäisi muodostavan Kuusamoon ja Suomussalmeen rajoittuva harvaanasuttu Vienan Karjalan länsiosa.

Geneettisten analyysien mukaan Suomen ja Venäjän välisellä rajalla liikkuvat sudet ovat usein perhelaumoja.

– Koska sudet eivät vaella laumoina, havainto kertoo Karjalan luoteiskulman (käytännössä Vienan Karjalan) ja Murmanskin alueen länsiosan olevan susien pentutuotantoaluetta, sanoo Kojola.