Kannatusmittaukset antoivat odottaa täysin toisenlaisia tuloksia kuin vaali-iltana nähtiin. Asiantuntijat kertovat, mistä se johtuu.
Kun Taloustutkimuksen toimitusjohtajalta Jari Pajuselta kysyy, oliko Suomen eurovaalitulos poikkeuksellinen, vastaus on lyhyt ja ytimekäs.
– Oli.
Vaalitulos oli ennakkoasetelmiin nähden jopa niin erilainen, ettei hän muista vastaavaa.
– Ensimmäinen jytky oli paljon pienempi kuin tämä, vaikka sekin oli iso mullistus.
Pajunen viittaa jytkyllä perussuomalaisten kovaan tulokseen vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.
Samaa mieltä on Verianin (entinen Kantar Public) tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.
Tutkimusyhtiöiden asiantuntijat löytävät sekä vasemmistoliiton – ennen kaikkea puheenjohtaja Li Anderssonin – menestyksen ja perussuomalaisten romahduksen taustalta useita selittäviä tekijöitä.
Andersson sai äänestäjiä katsomosta ja muilta puolueilta
Ylen toinen ja viimeinen eurovaalikannatusmittaus julkaistiin kolme vuorokautta ennen vaali-iltaa.
Mittauksessa kärkikolmikossa olivat kokoomus, SDP ja perussuomalaiset, jonka piti saada jopa kolme meppiä.
Vaalitulosten kärjessä olivat kuitenkin kokoomus ja vasemmistoliitto, kun taas perussuomalaiset jäi alle kahdeksan prosentin kannatuksella yhteen meppiin.
Vasemmistoliiton tulos oli yli 17 prosenttia, kun mittauksessa sille povattiin alle 11 prosentin kannatusta.
Ylen mittauksen tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan on selvää, että äänikuningatar Li Andersson napsi ääniä muualtakin kuin vasemmistoliiton kannattajilta.
– Hän sai varmasti aika paljon aktivoitua äänestäjiä ”katsomosta”.
Verian teki kannatustutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa.
Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela uskoo, että vaaleissa Anderssonille satoi kannatusta myös niiltä äänestäjiltä, jotka tapaavat yleensä äänestää muita puolueita.
– Esimerkiksi SDP:n tulosta voi ajatella Anderssonin menestykseen liittyvänä kolikon kääntöpuolena.
SDP:n noin 15 prosentin tulos oli selvästi matalampi kuin Ylen kannatusmittauksessa (19,4 %).
Perussuomalaiset jäivät kotiin
Jari Pajusen mukaan perussuomalaisten tapauksessa oli jo etukäteen epävarmaa, lähtevätkö puolueen kannattajat äänestämään.
– Tässä tietynlaisessa passiivisuudessa on varmasti perussyy perussuomalaisten odotettua vaisumpaan vaalitulokseen.
Sakari Nurmela sanoo, että perussuomalaisten hyvä vaalimenestys eduskuntavaaleissa on tavannut olla perua siitä, että he ovat saaneet epävarmoja äänestäjiä liikkeelle.
– Nyt syystä tai toisesta, jota on vaikea sanoa, mobilisointi onnistui heiltä tavallista heikommin.
Nurmelan mukaan viime aikoina useissa vaaleissa niin Suomessa kuin ulkomailla on ollut näkyvissä, että osa ihmisistä tekee päätöksen äänestämisestä melko myöhäisessä vaiheessa.
– Usein he ovat olleet sellaisia ihmisiä, joiden päätös on heilauttanut ennakkoasetelmia aika paljonkin.
Tällä Nurmela viittaa niin sanotusti nukkuviin tai epävarmoihin äänestäjiin.
Puolueuskollisuus on vähentynyt
Pajusen ja Nurmelan mukaan vaalitulokset tarjoavat nykyisin aiempaa enemmän yllätyksiä, sillä ihmisten äänestyskäyttäytyminen on jossain määrin muuttunut.
Esimerkiksi puolueuskollisuutta ei ole yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Pajunen sanoo, että yksi syy kokoomuksen ja RKP:n ennakoitua suurempaan kannatukseen löytyy juuri siitä, että niiden kannattajat ovat yleensä tavallista sitoutuneempia äänestämään samaa puoluetta.
– Tällä kertaa myös vasemmistoliiton kannattajien sitoutuminen oli hyvin korkealla tasolla. Toisinpäin ajateltuna perussuomalaisten ja SDP:n kannattajat ovat passiivisempia ja jäävät helpommin kotiin.