Valtakunnansyyttäjän toimisto tiedotti tiistaina, että esitutkinnassa on suojelupoliisia ja Puolustusvoimia koskevia tiedustelurikosepäilyjä. Kyse on virkarikosepäilyistä.
– Asiakokonaisuuteen liittyvä rikosepäily on vakava, ja esitutkinnasta ennakoidaan vaativaa ja pitkäkestoista. Jo tällä hetkellä aineistoa on paljon, sanoo valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto.
Hänen mukaansa tapaus on hyvin poikkeuksellinen.
Tiedotteen mukaan tutkinta koskee lisäksi yksityishenkilön käytössä olleeseen tietokoneeseen tehtyä tietomurtoa. Tietomurron vuoksi salassa pidettävää tietoa epäillään paljastuneen ulkopuolisille tahoille. Vahvistettua tietoa on toistaiseksi vain vähän.
– Korostan vielä sitä, että esitutkinta koskee yksityishenkilön – ei virkamiehen – käytössä olleeseen tietokoneeseen tehtyä tietomurtoa, Koivisto sanoo.
Sitä, liittyykö tutkinta jollakin tavalla Venäjään tai venäläisiin tahoihin, Koivisto ei kommentoi.
Tutkinnanjohto epäilyissä on jaettu valtakunnansyyttäjän toimiston ja keskusrikospoliisin kesken.
– Kun rikosepäily kohdistuu poliisimieheen tai -miehiin, tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä. Kokonaisuudessa on myös muita rikoksesta epäiltyjä, joiden osalta tutkinnanjohtajana toimii KRP:n rikostarkastaja. Jutun tutkijat tulevat KRP:stä, kertoo valtakunnansyyttäjä Koivisto.
Suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saivat vuonna 2019 uudistetuissa tiedustelulaeissa aiempaa laajemmat valtuudet toimia. Koivisto sanookin, että ne käyttävät siviili- ja sotilastiedustelussa hyvin merkittäviä toimivaltuuksia ja salaisia tiedustelumenetelmiä.
– Näihin toimintoihin on kohdennettu myös huomattavasti valtion määrärahoja. Tämän esitutkinnan yhteiskunnallista merkitystä ei voi vähätellä.
Koivisto: Oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on pidettävä huolta
Suomi on sijoittunut viimeaikaisissa kansainvälisissä oikeusvaltiovertailuissa korkealle. Euroopan komission oikeusvaltioraportissa vuodelta 2021 Suomi saa kuitenkin osakseen arvostelua oikeuslaitoksen suorituskyvystä, joka on raportin mukaan keskitasoa.
– Oikeudenkäyntien pitkä kesto ja kalleus saavat kritiikkiä, kertoo Koivisto.
Valtakunnansyyttäjän mukaan Suomessa tulisikin huolehtia siitä, että oikeuslaitoksen, mukaan lukien Syyttäjälaitos ja syyttäjät, vahva riippumattomuus on turvattu riittävän yksityiskohtaisesti perustuslaissa ”ihan vaan pahan päivän varalle.”
– Varoittavien kansainvälisten esimerkkien valossa on ensiarvoisen tärkeää, että oikeuslaitoksen asemaa ja riippumattomuutta suojellaan epäasiallisilta vaikuttamispyrkimyksiltä, Koivisto sanoo.
Hän huomauttaa, että Syyttäjälaitos ja syyttäjät tosiasiassa päättävät, mitkä rikosasiat tuodaan tuomioistuimen ratkaistavaksi.
– Mikäli Syyttäjälaitos ei toimisi itsenäisesti ja riippumattomasti, ei tuomioistuinlaitoksen riippumattomuudella olisi käytännössä merkitystä, koska tuomioistuin ei rikosasiassa voi tutkia asiaa yhtään laajemmin kuin miten syyttäjä asiassa syyttää.
– Näin ollen on erityisen tärkeää, että Syyttäjälaitoksen itsenäisyys ja riippumattomuus on selkeästi ilmaistu perustuslaissa, Koivisto jatkaa.
Koivisto pohtii myös maan korkeimman syyttäjän asemaa eli omaa virkaansa
Valtakunnansyyttäjällä on suuret toimivallat. Niihin kuuluvat kaikkien alue- ja erikoissyyttäjien nimitysvalta, sitovien ohjeiden ja määräysten antovalta, oikeus ottaa mikä tahansa rikosasia missä tahansa käsittelyn vaiheessa itse ratkaistavakseen tai siirtää se toisen syyttäjän ratkaistavaksi.
Valtakunnansyyttäjä voi tehdä rikosasiassa itse syyteharkinnan ja määrätä alaisensa syyttäjän sitä ajamaan. Myös syyttäjien valituslupa-asiat ja vastaukset menevät korkeimpaan oikeuteen valtakunnansyyttäjän lähetteellä.
– Eivätpä lähde, jos valtakunnansyyttäjä ei niin halua.
Koiviston ajatusketju jatkuu niin, että epädemokraattisten voimien valitsema ”sopiva” valtakunnansyyttäjä voisi olla melkoinen mörkö oikeuslaitoksen toiminnan ja koko yhteiskunnan kannalta, kun vielä valtakunnansyyttäjän irtisanominen on samankaltaista kuin virkamiehen irtisanominen.
– Näin ollen myös VKS:n virkaan nimittäminen, itsenäisyys ja riippumattomuus sekä virassa pysyminen ja vain tuomiolla irtisanominen tulisi sisällyttää perustuslakiin, sanoo Koivisto.
Suomalainen oikeuslaitos kärsii jutturuuhkista
Syyttäjälaitos saa ratkaistavakseen vuosittain 85 000–90 000 rikosasiaa, joiden esitutkinnan poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat ovat toimittaneet. Syytteitä nostetaan vuosittain noin 55 000 rikosasiassa. Syyttämättä jää yli 10 000 asiaa.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan kriminaalipoliittisesti ongelmallisin kokonaisuus ovat kuitenkin syyttäjien tekemät – tänäkin vuonna ennusteen mukaisesti lähes 20 000 – esitutkinnan rajoittamispäätöstä, joissa esitutkintaa ei toimiteta tai se lopetetaan.
– Nämä ovat niitä tavallisten kansalaisten kohtaamia rikosasioita: polkupyörävarkauksia, kesämökkimurtoja, varkauksia ja omaisuuden vahingoittamista. Erityisesti poliisin ja syyttäjien vähäiset henkilöresurssit näkyvät kielteisellä tavalla tässä kokonaisuudessa, sanoo Koivisto.
Koiviston mukaan tekijöitä ei vain riitä kaikkien rikosten selvittämiseen ja syytetoimiin. Työaikaa vapautetaan vakavampien rikosten tutkintaan ja syyteharkintaan.
Rikosprosessiketjun alkupään ongelma on mittava: noin 100 000 rikosasiaa on poliisin tutkinnassa tai aloittamatta, 17 500 rikosasiaa syyttäjien pöydillä syyteharkinnassa ja 27 000 rikosasiaa käräjäoikeuksissa odottamassa pääkäsittelyä.
– Siis noin 150 000 rikosasiaa odottaa omaa käsittelyvuoroaan – ja uutta tulee koko ajan vanhan päälle.
Koivisto kiittää sekä nykyistä että sitä edeltävää hallitusta siitä, että ongelmaan etsitään ratkaisuja.
– Huojentava asia on se, että jo edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella ja edelleen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa suomalaista oikeusvaltioita vahvistetaan resurssilisäyksin.