Tulvariskien luotettava ennakoiminen edellyttää tarkasti mitattua tietoa joista. Jokialueista kerätään tietoa muun muassa drooniveneen ja laser-repun avulla.
Vedenalaisella laserkeilaimella varustettu droonivene lipuu pitkin jokea. Meneillään on Maanmittauslaitoksen tutkimus, jossa Suomen joista tehdään tarkkaa mallinnusta, jotta tulviin voidaan varautua ajoissa.
Maanmittauslaitoksen mukaan uuden mallinnuksen tuottamaa tarkkaa ennustetietoa tarvitaan, koska muuttuva ilmasto vaikuttaa tulvariskeihin erityisesti Suomessa ja arktisilla alueilla.
– Jokiuomasta tehty tarkka kolmiulotteinen malli auttaa ymmärtämään, miten tulvat sekä muuttuvat sääolosuhteet muokkaavat vesiympäristöjä ja millaisia riskejä siitä aiheutuu luonnolle ja rakennetulle ympäristölle, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Tavallisesti kevättulvat syntyvät, kun talven lumet sulavat nopeasti tai kevätsateet osuvat ajalle, jolloin maa on vielä roudassa.
Maanmittauslaitoksen keräämän tiedon pohjalta joesta voidaan tehdä niin sanottu digitaalinen kaksonen, jonka avulla pystytään mallintamaan tulvien vaikutuksia ympäristöön.
Drooniveneen lisäksi tutkijoiden käytössä on selkäreppuna kannettava laserkeilain.
– Sillä pääsemme kuvaamaan ja mittaamaan kaikkialle missä ihminen pystyy kävelemään. Esimerkiksi lentävällä droonilla ei välttämättä näe puuston alle ja puiden latvat vaikeuttavat maanpinnan tarkkaa määritystä.
Muuttuva ilmasto vaikuttaa Suomessa
Tulvariskien hallinta edellyttää ennakoivaa tietoa voimakkaiden sääolosuhteiden vaikutuksista jokiin.
Jokien lasermallintamista tehdään yleensä vähintään kahteen kertaan, ennen tulvaa ja sen jälkeen. Tulvan jälkeen voidaan mitata muun muassa, kuinka joen uoma on muuttunut tulvan myötä.
Tulvien jälkeen tehdyillä mittauksilla voidaan tulevaisuudessa ennustaa myös jäiden ja veden kulkureittejä. Silloin voidaan ennustaa muun muassa, miten jäät pakkaantuvat jokeen.
– Varsinkin koskipaikoilla voidaan arvioida, millainen riski on tietyillä vedenkorkeuksilla ja lämpötiloilla hyydepatojen muodostumisiin. Hyydepadot puolestaan aiheuttavat talvitulvia.
Kaartisen mukaan tarkka mittaustieto tukee myös viranomaisia ja paikallisia päätöksentekijöitä esimerkiksi tilanteissa, joissa on huomioitava tulvariskit ja niiden vaikutus maankäytön suunnittelussa.
Tänä vuonna tulvat ovat tavallista pienempiä. Se vaikuttaa joihin ja järviin, sillä lumen vähyys ja tulvien puuttuminen voivat aiheuttaa ongelmia alueilla, joissa joet ja järvet ovat riippuvaisia lumesta ja sulamisvesistä.
Häiriöt veden kierrossa vaikuttavat pohjavesiin, kalojen kevätkutuun ja vaellukseen, maa- ja metsätalouden kuivuusriskiin sekä vesivoiman tuottavuuteen.
