YK:n kansainvälinen ilmastokokous käynnistyy tänään maanantaina Antalyassa Turkissa.
Kokous pidetään tilanteessa, jossa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitellun 1,5 asteen lämpenemisrajan tiedetään varmasti ylittyvän.
Euroopassa 50 000 ihmistä on kuollut kesän aikana helteissä. Nepalin tuhoisissa mutavyöryissä tuhansia ihmisiä on menettänyt henkensä ja kotinsa elokuussa.
Tilanne luo painetta jokavuotisille ilmastoneuvotteluille. Samaan aikaan geopolitiikka vaikeuttaa isojen päätösten syntymistä.
– Kyllä 1,5 asteen ylitys varmasti luo painetta. Myös helteillä, mutavyöryillä ja jäätiköiden sulamisuutisilla on ihan iso merkitys kokouksessa, sanoo Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.
YK:n ympäristöohjelman (UNEP) viesti COP31-kokouksen alla on se, että vaikka 1,5 asteen lämpenemisraja väliaikaisesti ylitetään, tavoitteesta on silti tärkeää pitää kiinni.
Ratkaisevaa on, kuinka suureksi ylitys lopulta kasvaa ja kuinka pitkään se kestää. Siksi jokaisella hiilidioksiditonnilla, joka nyt pystytään vielä ilmastopäästöistä vähentämään, on merkitystä.
Turkin kokouksesta tulee silti vaikea.
– Pöytä on katettu aika pippurisin maustein, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo lähtökohtia 31. kansainväliseen ilmastokokoukseen.
Sähköistyminen voi vähentää päästöjä
Aiemmissa ilmastokokouksissa on yritetty sopia fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta globaalisti. Sopu on osoittautunut lähes mahdottomaksi.
Turkin isännöimässä kokouksessa pöydällä on toisenlainen tavoite.
Kokouksen puheenjohtajamaa on tuonut neuvotteluihin tavoitteen, jonka mukaan sähkön osuus maailman energiankäytöstä nostettaisiin nykyisestä noin 20 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
– Kun ei suoraan pystytä puhumaan fossiilisten polttoaineiden alasajosta tai niistä luopumisesta, niin huomio kiinnittyy sähköistymiseen, mikä käytännössä toki tarkoittaa samaa asiaa, mutta missä on ehkä hiukan positiivisempi kaiku, EK:n Peljo sanoo.
EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo arvioi videolla, että ilmastokokouksessa käsittelyssä oleva tavoite sähköistymisen lisäämisestä voisi vähentää globaaleja päästöjä jopa viidenneksen:
Sähköistyminen tarkoittaa monenlaisia toimia, kuten polttomoottoriautoista sähköautoihin siirtymistä sekä aurinko- ja tuulivoimaa.
Tavoitteen täyttyminen vähentäisi globaaleja päästöjä arvioiden mukaan noin seitsemän gigatonnia, mikä vastaa noin 14–20 prosenttia nykyisistä kokonaispäästöistä.
Se on paljon. Jos siis esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla tuotettu sähkö korvaisi likaisempia energiantuotannon muotoja kuten kivihiiltä tai öljyä, eikä tulisi sen päälle.
– Ei ole mitenkään mahdotonta, että sähkön osuus energian käytöstä globaalisti nousisi 35 prosenttiin nykyisestä kahdestakymmenestä. Se on kova, mutta saavutettava tavoite, Peljo arvioi.
Moni maa on jo ilmaissut suhtautuvansa tavoitteeseen suopeasti. Sähköistyminen on Peljon mukaan myös taloudellisesti yksi kustannustehokkaimmista toimenpiteistä ilmastopäästöjen hillinnässä.
Suomalaisyrityksillä ja Suomella olisi Peljon mukaan tällä saralla paljon tarjottavaa.
Sähköistymisaloitteen merkityksen määrittää lopulta se, päätyykö se ilmastokokouksen loppupäätelmiin vai jääkö se vain yksittäiseksi aloitteeksi.
Riittääkö edelläkävijöiden esimerkki?
Fossiilisista polttoaineista irtautumista yritettiin kirjata loppupäätelmään Brasilian ilmastokokouksessa viime vuonna. Kun se ei onnistunut, noin 80 maata muodosti ilmastotoimille halukkaiden maiden koalition.
Maat pyrkivät vauhdittamaan fossiilisista polttoaineista luopumista, vaikka koko maailma ei olekaan mukana. Suomi on mukana tässä koalitiossa.
Koalitiolla saattaa olla vaikutuksia myös vastaan hankaaviin maihin.
– Aikaisemminkin on nähty, että kunnianhimoinen joukko irtaantuu ja alkaa edistää jotain asiaa ja edelläkävijöiden ulkopuolella olevat valtiot alkavat kokea painetta, sanoo Emilia Runeberg kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.
Toisaalta päästövähennyksistä päättäminen ilmastokokouksissa on ylipäänsä ollut vastatuulessa. Runebergin mukaan pessimistisimmät pelkäävät jo, että neuvottelut päästövähennyksistä kaatuvat kokonaan.
Kun USA on pois, kolmijalka keikkuu
Yhdysvallat on poissa ilmastoneuvotteluista tänä vuonna, kuten oli viime vuonnakin. Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta heti valintansa jälkeen pari vuotta sitten.
Yhdysvaltojen poissaolo vaikuttaa ilmastoneuvottelujen dynamiikkaan. Se on muun muassa saanut muut öljyntuottajamaat vastustamaan fossiilisista polttoaineista luopumista.
YK:n ilmastokokousten onnistuminen on aiemmin edellyttänyt, että EU, Yhdysvallat ja Kiina löytävät toisensa.
– Nyt kun Yhdysvallat ei ole lainkaan mukana pelissä, tämä kolmijalka on epätasapainossa, Peljo sanoo.
Yhdysvaltain vetäytymisestä huolimatta maan vihreät investoinnit eivät ole romahtaneet. Samaan aikaan Kiinan rooli on kasvanut ratkaisevasti.
– Kiina teki viime vuonna enemmän vihreitä investointeja kuin kukaan muu. Yli puolet vihreistä investoinneista globaalisti tehtiin Kiinassa, Tuuli Kaskinen sanoo.
Hän viittaa toisinaan kuultuun huoleen siitä, että Kiina saattaisi viedä puhtaan teknologian tuotantomahdollisuudet esimerkiksi Euroopan mailta.
On myös viitteitä siitä, että vuoden 2028 ilmastokokous järjestettäisiin Kiinassa. Se saattaa vaikuttaa maan haluun tehdä ilmastotoimia ja näyttää osaamistaan.
Kiina on vihreistä investoinneistaan huolimatta yhä maailman suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja.
EU pitää edelleen pakan kasassa
EU:ta pidetään edelleen neuvottelujen keskeisenä toimijana, mutta sen sisäinen tilanne on käymistilassa.
– EU on eräänlainen kunnianhimon tason ankkuri ilmastoneuvotteluissa. EU puskee voimakkaasti sen puolesta, että ainakin aikaisemmin sovitut asiat pitäisivät, Peljo sanoo.
Samalla kilpailukykykeskustelu ja niin sanotut omnibus-paketit ovat johtaneet aiemmin sovittujen säädösten keventämiseen EU:n sisällä. EU:ssa on käyty keskustelua myös päästökaupan laajentamisen lykkäämisestä.
Päästökaupassa teollisuuden pitää maksaa aiheuttamistaan ilmastopäästöistä. Järjestelmä on vähentänyt päästöjä tehokkaasti.
Länsimailta odotetaan rahaa ilmastonmuutoksen kärsijöille
Ilmastokokouksissa neuvotellaan aina myös rahasta eli käytännössä siitä, kuka maksaa ja kenelle ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Sopeutuminen voi koskea niin ruuantuotantoa, rakennuksia kuin vaikka tulvien torjuntaa.
Kehittyvät maat ovat jo nyt ilmastonmuutoksen pahimpia kärsijöitä. Näissä maissa ei ole myöskään varautumiseen ja sopeutumiseen tarvittavia resursseja. Historiallisesti länsimaat ovat kuitenkin aiheuttaneet ilmastonmuutoksen nyt nähtävät seuraukset.
Sopeutumisrahoitus on jo aiemmin päätetty kolminkertaistaa.
– Nyt odotetaan päätöksiä, että valtiot antaisivat tähän lupaukseen konkreettista rahoitusta, Emilia Runeberg sanoo.
Suomesta kokoukseen osallistuu ympäristöministerin johtama neuvottelijajoukko, mutta myös mittava yritysvaltuuskunta.
Yrityksiä on mukana toistakymmentä. Suomella on kokouksessa myös oma paviljonki.
