Anna Rotkirch muistaa hetken, jolloin hän oli väärässä.
Kun puhelimiin tulivat deittisovellukset, Väestöliiton tutkimusprofessoria haastateltiin deittisovellusten vaikutuksista parisuhteisiin. Silloin hän vastasi, että niillä ei ole vaikutusta.
– Ihmiset löytävät silti toisensa, eikä tarve rakkauteen ja seksiin tule muuttumaan. Siinä olin täysin väärässä.
Deittisovellukset muuttivat lopulta tavan kohdata puolisoa.
Rotkirchin mukaan digitaalisella medialla on vahva yhteys syntyvyyden laskuun. Se vaikeuttaa parisuhteiden muodostumista ja niiden kestävyyttä.
Tämä näkyy selvästi 2010-luvulta alkaen, jolloin syntyvyys alkoi laskea Suomessa ja maailmalla.
– Syntyvyyden nopea lasku ajoittuu aikaan, jolloin älypuhelimet ja sosiaalinen media yleistyivät.
Digitaalinen media vaikuttaa syntyvyyteen:
Samalla ruutuaika on yhteydessä korkeampaan eroriskiin ja alhaisempaan parisuhdetyytyväisyyteen.
Syntyvyyden lasku on Väestöliitolle vaikea asia, koska suomalaisten lapsitoiveet eivät toteudu.
Nuoret aikuiset haluavat keskimäärin kaksi lasta, ja noin joka neljäs toivottu lapsi jää syntymättä.
Tilastokeskuksen mukaan syntyvyydessä oli pientä nousua viime vuonna. Kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,30 lapseen, mutta oli silti hyvin alhainen.
Syntyvyys on laskenut jyrkästi vuoden 2010 jälkeen, kuten alla oleva grafiikka näyttää:
Rotkirchin mukaan lapsettomien osuus on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan.
– Kaikki viittaa siihen, että meillä tulee olemaan ennätyksellisen korkeat lapsettomuusluvut.
Tutkimusten mukaan lukiolaiset, erityisesti tytöt, viettävät somessa jopa neljä tuntia päivässä.
Se vie aikaa unelta, liikunnalta ja oikeista ihmissuhteista.
– Kun puhuimme Väestöliitossa lukiolaisten kanssa, niin he itse sanoivat olevansa onnellisia, että eivät ole nuorempia, koska nuorempien lapsuus on tuhottu.
Rotkirchin mukaan rakkautta pitäisi suojata oikeassa elämässä, on se sitten perheenjäsenten tai romanttisten kumppaneiden välillä.
Tiktokissa lapsettomuuskeskustelu
Sosiaalinen media voi Rotkirchin mukaan vahvistaa ajatusta siitä, että perhettä tai lapsia ei kannata hankkia. Siksi se voi osaltaan vaikuttaa syntyvyyteen.
Yksi sosiaalisessa mediassa esiin nouseva väite on, että äitiys ja parisuhde muuttavat naisen elämää ja synnytys on vaikea.
– Koskaan ei ole ollut niin hyvä synnyttää kuin tänä päivänä, mutta silti synnytyspelko on vahvempi kuin ikinä.
Sosiaalinen media voi vahvistaa myös pelkoa siitä, miten lapsen saaminen muuttaisi omaa elämää.
– Nyt on esimerkiksi Tiktokissa todella vahva meemi, että naimisissa olevat naiset voivat paljon huonommin kuin sinkut. Se ei ole yksinkertaisesti totta valtaosassa väestöstä.
Sosiaalisen median alustoilla puhe äitiydestä polarisoituu. Tavallista perheiden elämää on vaikeaa alustoilta löytää.
– Nuoret äidit sanovat, että on joko täydelliset äidit tai sitten on tämä, että äitiys on ihan hirveää, elämänloppu ja uhraus.
Tiktok on myös Rotkirchin mukaan tunnettu alustana, jossa lapsettomuus nousee esiin keskusteluissa.
– Äitiys orjuuttaa naisen ja kaikki äidit ovat hirveän tyytymättömiä ja se on mieletön uhraus, jonka teet. Äitiys myös saa sinut näyttämään vanhalta.
Rotkirch muistaa Tiktokista naisen, joka kertoi siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen synnytyksen aikana ja sen jälkeen lapsen elämässä.
– Monet vaan nauravat näille, mutta se on tavallaan kyllä myös aika karua. Yksi nainen sanoi, että se on aika naisvihamielinen. Kehon muuttuminen raskauden myötä nähdään ongelmana.
Sosiaalisessa mediassa on myös paljon optimointia.
On tärkeää menestyä työssä ja näyttää hyvältä, mutta perheestä ei juuri puhuta.
Algoritmit voivat suosia viestejä, joissa kehotetaan välttämään huonoja ihmissuhteita ja korostetaan yksin pärjäämistä.
Hyvä renki, mutta huono isäntä
Rotkirch pohtii, tuleeko pian vastareaktio eli tehdäänkö pian asioita taas enemmän yhdessä, eikä puhelimien välityksellä.
Kun vuosikymmeniä sitten nähtiin ensimmäiset tutkimukset tupakan haitoista, korkeasti koulutetut vähensivät heti polttamista. Myöhemmin tuli tupakkalaki, joka pyrkii vähentämään tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä.
Rotkirch kertoo esimerkin omasta elämästään.
Hän ei halua töissä Teams-kokouksia.
– Ehdotan aina, että nähdään. Koen, että se on minulle antoisampaa kuin keskustelu ruudun välityksellä.
Rotkirchin valtioneuvostolle tekemässä selvityksessä oli 20 ehdotusta syntyvyyden nostoon. Näistä Väestöliitto on nyt kehittänyt Vauvarahastoa nuorten perheiden talouden turvaamiseksi.
Teknologiaa tulisi käyttää apuna, mutta ei antaa sen hallita elämää.
– Emme tarkoita, että ”kaikki sähkö pois maailmasta”, vaan että miten nopean shokin jälkeen voisimme palata sellaiseen digitaalisen laitteiden käyttöön, joka tukee meidän hyvinvointia.
Monet Euroopan maat suojelevat lapsia digitaaliselta medialta ottamalla käyttöön ikärajat somessa. EU-parlamentti hyväksyi viime syksynä päätöslauselman, jossa esitetään 16 vuoden yhteiseurooppalaista ikärajaa sosiaalisen median käyttämiselle.
– Suomi on tehnyt jotain, mutta varovaisemmin kuin esimerkiksi Tanska, Norja tai Ranska.
Norjassa hallitus on jo ehdottanut 16-vuoden ikärajaa:
Todisti vauvakuumeen oikeaksi
Rotkirchin mukaan tutkijan on aina kyseenalaistettava vallalla olevia ajatuksia siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.
Hän oli deittisovelluksista väärässä, mutta aina ei ole ollut niin.
Ennen kolmatta lastaan hänellä oli korkeamman syntyvyyden aikaan 1990-luvulla vauvakuume. Aiemmin ajateltiin, ettei vauvakuumetta ole olemassa.
Oman kokemuksensa kautta hän alkoi itsekin tutkia vauvakuumetta ja todisti väitteen vääräksi. Tällä hän viittaa siihen, että omat henkilökohtaiset kokemukset vaikuttavat siihen, miten tutkimusta lähestyy.
Rotkirch on puhunut siitä, että parisuhteet ovat nykyään hauraampia.
Nuoret naiset ovat kertoneet hänelle eroavansa, jos eivät ole onnellisia parisuhteissa, kun taas vanhempi sukupolvi jäi huonoihin suhteisiin.
Rotkirch vastaa heille tietävänsä täsmälleen, mitä tutkimusnäyttö kertoo ja mitä naisystävät aiheesta puhuvat.
– Voin vahvasti sanoa, että näin ei ole. Ajatus siitä, että olimme onnettomia, perustuu pitkälti sosiaalisen median väitteisiin, jotka eivät ainakaan Suomessa pidä paikkaansa.
