WASHINGTON Anisha Perry, 17, ei näe isoa ongelmaa siinä, että moni nuori varastaa Washingtonissa autoja.
– Se on vähän, että ‘miksi teet niin’? Mutta toisaalta se on tapa ansaita rahaa perheelle. Myyt sen auton ja saat ainakin 250 dollaria. Se on ruokaa jääkaappiin, Perry sanoo.
Perry on sisarusparvensa vanhin ja toiminut yksinhuoltajaäitinsä sijaisena nuoremmilleen jo varhaisesta iästä lähtien. Perhe asuu köyhällä alueella Yhdysvaltain rikkaassa pääkaupungissa Washingtonissa.
Alla olevalla videolla Perry kertoo tilanteestaan:
Perryn mielestä autojen varastelu luo win-win -tilanteen: omistaja saa autonsa todennäköisesti takaisin tai rahat vakuutuksesta. Auton varastanut teini taas pystyy auttamaan perhettään.
Perry ei itse ole varastanut koskaan, mutta hän tietää, miltä tuntuu olla vastuussa perheen elannosta.
Perryn äiti oli pitkään huumekoukussa, eikä pystynyt pitämään huolta lapsistaan. Perry oli jo varhain vastuussa kahdesta pikkusisaruksestaan.
Nyt äiti ei enää käytä huumeita, mutta on työtön. Perry on yrittänyt hakea töitä, mutta se on ollut vaikeaa, koska hän on niin nuori eikä hänellä ole autoa.
– Joten mitä muita vaihtoehtoja meillä oikeastaan on, kuin myydä tai varastaa tai jotain?
Väkivaltarikollisuus lisääntyi
Juuri Perryn ikäluokasta tuli Washingtonin polttavin puheenaihe ja suurin kipupiste viime vuonna.
Väkivaltainen rikollisuus kasvoi kaupungissa räjähdysmäisesti, 39 prosentilla. Ryöstöjen määrä paisui 67 prosentilla. Autovarkauksien määrä lähes tuplaantui.
Huomio kiinnittyi erityisesti teineihin. Esimerkiksi autovarkauksista pidätettyjen keski-ikä oli 15 vuotta.
Kaupunkilaiset, aktivistit ja päättäjät ovat kaikki samaa mieltä siitä, että tilanne pitää ratkaista. Mutta miten, siitä riidellään.
Tällä videolla kirjeenvaihtaja Iida Tikka avaa, mikä kaikki muuttui lyhyessä ajassa:
Kaupunginvaltuusto esitteli maaliskuussa ratkaisunsa: uuden rikoslain. Se koventaa monien rikosten tuomioita, lisää tutkintavankeusaikoja ja antaa poliisille uusia toimivaltuuksia.
Washington on täysin demokraattien hallussa ja perinteisesti edistysmielisen politiikan johtotähtiä. Kaupunkilaisten pihoilla on kylttejä, joissa vaaditaan loppua poliisiväkivallalle ja rasismille.
Uusi rikoslaki oli siis Washingtonille historiallinen muutos, mutta se liitti kaupungin maan laajuiseen trendiin.
Vuonna 2020 amerikkalaiset vyöryivät kaduille vaatimaan loppua rasismille ja poliisiväkivallalle Derek Chauvinin murhattua George Floydin polvi tämän kaulalla.
Myös washingtonilaiset kokoontuivat vastustamaan poliisiväkivaltaa.
Useat osavaltiot ja kaupungit kiirehtivät tarkastamaan rikoslakejaan ja kielsivät poliisia käyttämästä esimerkiksi kuristusotetta. Edistysmielisimmät maankolkat ottivat hampaisiinsa niin poliisin toimivallan kuin myös poliisijaostojen budjetit.
Myös Washington uudisti rikoslakiaan pikaisesti. Kaupunki esimerkiksi kielsi poliisia käyttämästä kuristusotteita tai suorittamasta epäillyn etsintää ilman tämän suostumusta tai etsintälupaa.
Mutta sitten jotain tapahtui. Murhien määrä kasvoi vuonna 2021 merkittävästi, niin Yhdysvalloissa kuin maailmanlaajuisesti. Selittävänä tekijänä pidettiin pandemian aikaisten sulkutilojen ja talousahdingon aiheuttamia jänniteitä.
Vaaleissa valitut poliitikot veivät läpi rikoslakeja, jotka esimerkiksi pidensivät rikostuomioita ja laajensivat poliisin toimivaltuuksia. Niin myös Washingtonissa.
”Superpedot” palasivat puheeseen
Nuorten parissa Washingtonissa työskentelevät Samantha Davis ja NeeNee Taylor ovat kauhuissaan siitä, miten nopeasti politiikka muuttui.
Davis on erityisen huolissaan siitä, millaista kieltä tummaihoisista nuorista käytetään.
– Ihan kuin olisimme 1990-luvulla: mustat nuoret ovat ”pahoja”, ”rikollisia”, ”superpetoja”, Davis selostaa.
Termi ”superpeto” lähti liikkeelle 1990-luvun puolivälissä vanhoillisen aikakauslehden julkaisemasta artikkelista. Siinä väitettiin, että tietyt köyhät, tummaihoiset nuoret ovat peruuttamattomasti pilalla.
Artikkelia seurannut paniikki johti kymmenissä osavaltioissa siihen, että nuorten rangaistuksia kovennettiin. Lakimuutokset iskivät siis suunnilleen siihen ikäluokkaan, jonka omat lapset ovat nyt teinejä.
– Kaikki me haluamme turvallisuutta. Mutta me pelkäämme, että lakimuutokset eivät ole edes laastariratkaisu, vaan luovat pelkästään kuvitteellista turvaa, Davis sanoo.
NeeNee Taylor pelkää, että lakimuutokset siivittävät uutta massavangitsemisten aikakautta, jolloin vankila nähdään ainoana ratkaisuna.
Lakiuudistusten ajankohta on hänen mukaansa kaiken kaikkiaan väärä. Taylor väittää, että rikollisuus on todellisuudessa laskussa, ja osittain hän on oikeassa.
Tilastot kertovat ristiriitaista tietoa
FBI:n kansallisen rikostilaston mukaan rikosten ja väkivallan määrä on ollut koko maassa laskussa jo vuosia. Myös murhien määrä on kääntynyt pandemian jäljiltä laskuun.
Samalla toinen rikostilasto on kuitenkin näyttänyt merkittävää kasvua rikosten määrässä. Tämä toinen tilasto mittaa myös sellaista väkivaltaa, jota ei raportoida poliisille.
Tilastojen erot ovat kiinnittäneet tutkijoiden huomion. Eroa on yritetty selittää sillä, että rikollisuutta todennäköisesti raportoidaan entistä vähemmän poliisille vuoden 2020 jälkeen.
Osittain eron on arvioitu johtuvan epäluottamuksesta poliisiin. Osittain siitä, että poliisit eivät välttämättä saavu paikalle vaikka kutsutaan.
Esimerkiksi Washingtonia on vaivannut jatkuva poliisivaje. Valtaosa rikoksista jää ratkaisematta. Pidätysten määrä laski merkittävästi vuoden 2022 aikana, ja aivan erityisesti niillä alueilla, joilla väkivaltainen rikollisuus kasvoi.
Oman onnensa nojaan jäivät siis juuri Perryn kotialueiden kaltaisten paikkojen asukkaat.
Washington on yksi Yhdysvaltain rikkaimmista kaupungeista, jonka välittömässä ympäristössä asuu kymmeniätuhansia miljonäärejä. Heidän määränsä on noussut kymmenessä vuodessa jopa 75 prosenttia.
Mutta Perryn kotialueella vallitsee toisenlainen todellisuus. Siellä asukkaista kolmannes ja lapsista ja nuorista peräti kaksi kolmannesta elää köyhyysrajan alapuolella.
Köyhyys ja erityisesti epätasa-arvo on monissa tutkimuksissa linkitetty väkivaltaisen rikollisuuden määrään. Sen jalkoihin jäävät myös lapset ja teinit: Washingtonissa tapettiin viime vuonna 19 alaikäistä lasta ja nuorta.
Teinien kiistoissa on yhä useammin mukana ase. Anisha Perry ei pelkää aseita, hänen mukaansa ”jos osuu niin osuu”.
Samantha Davisin mukaan nuorten isoin ongelma on asuminen. Vuokrat ovat kallistuneet Washingtonissa hurjasti.
Moni on joutunut muuttamaan. Se hajottaa perheiden tukiverkostoja, eivätkä naapurit tunne kadulla asuvia teinejä.
– Elämme maassa, jossa panemme sinut vankilaan sen sijaan, että vastaisimme tarpeisiisi, hän sanoo.
Nyt kaupungin pormestari haluaa rangaista vanhempia, jotka eivät saa lapsiaan kouluun. Arvostelijat pitävät mahdottomana sitä, että monta eri pienipalkkaista työtä samaan aikaan tekevä vanhempi pystyisi vahtimaan lastensa koulunkäyntiä.
Washingtonissa yli puolet kaupungin julkisten koulujen lukiolaisista on jatkuvasti pois koulusta.
Anisha Perryn mielestä kouluissa on epämiellyttävää, erityisesti pandemian jälkeen. Perry oli korona-aikana yläkoululainen. Kun koulut taas aukenivat, hän oli lukiossa, ja koulusta oli tullut todella vaikeaa.
Koulussa on poliiseja, joihin Perry ei luota.
– En halua, että tämä kuulostaa joltain leffakohtaukselta, mutta poliisien katseesta tulee sellainen olo, että he yrittävät nähdä lävitsesi. Ihan kuin ase ohimolla.
Perry kertoo tällä videolla, millaista koulujen karu arki on:
