Törmäys oli raju. Sen näyttävät kuvatkin. Pieni henkilöauto rusentui taka-akseliin asti.
Gabriel Majuri joutui 23-vuotiaana vakavaan auto-onnettomuuteen. Nuori mies alkoi kärsiä muistiongelmista, keskittymiskyvyn häiriöistä ja väsyi nopeasti kuormituksesta.
Alkoi vuosia kestänyt korvausriita, joka eteni käräjäoikeuteen. Ennen käsittelyä vakuutusyhtiö oli lyönyt pöytään yllätyskortin.
”Oireet johtuvat ensisijaisesti hänen keskosuudestaan, eivät liikennevahingosta”, yhtiö kirjoitti lausunnossaan.
Vakuutusyhtiö Fennia vetosi siihen, että Gabriel Majurin pitkittyneet oireet eivät olleet syy-yhteydessä onnettomuuteen, vaan olivat seurausta ennenaikaisesta syntymästä.
Majurin tapauksessa on kysymys aivovamman pitkäaikaisista seurauksista, joista on Suomessa kiistelty pitkään. Ylen MOT tutki aihetta laajasti dokumentissa Gabriel vastaan vakuutusyhtiö.
Onnettomuus moottoritiellä
Kaikki alkoi kuumana kesäpäivänä vuonna 2013. Gabriel Majuri oli matkalla kohti Helsinkiä, kun auton kojelautaan syttyi yllättäen jarruviasta ilmoittava valo.
Majuri ajoi auton moottoritien pientareelle, mutta päätti sitten, että tutkii vikaa turvallisemmassa paikassa. Hän odotti vuoroaan ja kiihdytti takaisin oikealle ajokaistalle.
Takaa lähestyi toinen auto 120 kilometrin tuntivauhtia. Sen kuljettaja kertoi esitutkinnassa poliisille olleensa väsynyt. Hän ei huomannut edessään hitaammin kulkevaa autoa.
Törmäyksen jälkeen Gabriel Majurin auto osui moottoritien reunakaiteeseen ja pyörähti keula tulosuuntaan.
Majuri menetti onnettomuudessa tajuntansa. Häntä hoidettiin ensin tienposkessa ja kuljetettiin sitten sairaalaan.
Opinnot eivät enää sujuneet
Majuri kotiutettiin parin päivän päästä. ”Hyväkuntoinen toipilas”, papereihin kirjattiin.
– Seuraavina viikkoina oli sekavuutta, tasapaino-ongelmia ja olin sairaan väsynyt. Ajattelin, että tämä varmasti menee ohi, Majuri sanoo.
Majuri opiskeli liiketaloutta ammattikorkeakoulussa ja onnettomuuden jälkeisenä syksynä hän palasi kouluun. Opiskelusta ei tullut oireilun takia mitään, ja Majuri joutui jäämään sairauslomalle.
Vuotta myöhemmin hän yritti palata uudestaan pienennetyllä tuntimäärällä. Majuri alkoi saada kohtauksia, joiden takia piti lähteä välillä sairaalaan.
– Raajat alkoivat täristä, jalat eivät kantaneet ja valot ottivat silmiin. Puheesta juuri ja juuri sai selvää, kun oikein skarppasi, Majuri sanoo.
Pedantti luonne. Näin Gabriel Majurin veli kuvaili häntä oikeuden asiakirjoissa.
Onnettomuuden jälkeen pikkuveli kuitenkin muuttui. Majurin pihalle alkoi kertyä romuja ja ruuat pilaantuivat jääkaappiin.
”Onnettomuuden jälkeen hän ei saanut mitään asiaa maaliin”, isoveli kertoi oikeudessa.
Majuri itse kuvailee olleensa onnettomuuden jälkeisinä vuosina ”aivan tontissa”. Muistin ja keskittymiskyvyn häiriöiden lisäksi hän kärsi kivuista sekä yliherkkyydestä valoille ja äänille.
– Kun osallistuin ristiäisiin tai rippijuhliin, niin olin korvatulpilla jossain huoneessa yksin. Hain kahvia ja tarjottavia, mutta en jaksanut meteliä yhtään.
Gabriel Majuri on kotoisin Pirkanmaalla sijaitsevasta Parkanosta ja suurperheen kuopus. Perheenjäsenet kuvailevat, että lapsena ja nuorena ”Kaapo puuhasi koko ajan jotain”.
– Ensimmäisestä puhelimesta asti olen maksanut kaikki itse, olen tottunut tekemään töitä. Se on ollut luontaista ja osa elämäntapaa, Majuri sanoo.
Ennen onnettomuutta Majuri työskenteli opintojensa ohella vakuutusmyyjänä ja kaupan alalla. Hän ehti opiskella ja tehdä töitä seitsemän vuotta ennen tapaturmaa.
– Sellaista nuoren miehen arkea: koulua, työtekoa ja monipuolisesti urheilua.
Majurilla diagnosoitiin onnettomuuden jälkeen aivovamma ja niskan retkahdusvamma.
Vakuutusyhtiö maksoi aluksi korvauksia, mutta päätti vuoden jälkeen, että Majurin pitkittyneet oireet eivät ole enää syy-yhteydessä liikenneonnettomuuteen.
Majuri valitti päätöksestä liikennevahinkolautakuntaan, joka käsittelee vakuutusriitoja. Tapaus pyöri lautakunnassa vuosia ja käsiteltiin peräti neljä kertaa.
Tänä aikana Majuri kävi aivovammapoliklinikoilla kattavissa tutkimuksissa, joissa arvioitiin aivovamman jälkitilaa eli sen pitkäaikaisia vaikutuksia. Vammojen jälkitila todettiin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa keskivaikeaksi.
Lautakunta ei kuitenkaan suositellut vakuutusyhtiölle, että se muuttaisi päätöstään.
Majuri ei pystynyt palaamaan opintoihin eikä työllistymään. Hän eli Kelan myöntämällä kuntoutustuella.
Majuri päätti yrittää saada käräjäoikeuden arvioimaan sitä, onko hän onnettomuuden takia työkyvytön ja onko vakuutusyhtiö velvollinen maksamaan ansionmenetyskorvauksia.
Ylilääkäri: Keskosuus selitti oireet
Käräjäoikeudessa Majuri vetosi siihen, että hänen terveytensä oli romahtanut onnettomuuden jälkeen eikä oireissa tapahtunut vuosien kuntoutuksesta huolimatta parantumista.
Vakuutusyhtiö Fennia hankki potilasasiakirjoja Majurin elämän varrelta ja pyysi lausuntoa neurologian ylilääkäriltä.
Lausunnon mukaan todennäköinen selitys Majurin oireille olivat keskosuudesta johtuvat poikkeamat aivokudoksen määrässä.
Käräjäoikeus ratkaisi jutun Majurin voittoon, mutta riita ei ratkennut siihen. Vakuutusyhtiö valitti hovioikeuteen.
”Toiminut henkisen kapasiteettinsa ylärajoilla”
Ylen MOT oli seuraamassa hovioikeuskäsittelyä vuonna 2024. Oikeudessa kuultiin asiantuntijatodistajana ylilääkäri Jari Honkaniemeä, joka oli vedonnut Majurin keskosuuteen.
Honkaniemi otti lausunnossaan kiinni Majurin ahkeraan työntekoon.
– Hän itse käytti hyvin kuvaavaa ilmaisua, että hän on tehnyt töitä laikka punaisena. Lähden siitä, että hän on toiminut henkisen kapasiteettinsa ylärajoilla. Jossain vaiheessa elämää tulee rajat vastaan. Hän joutuu onnettomuuteen, joka on selkeä ja se jotenkin räjäyttää tilanteen päälle, Honkaniemi lausui.
Majurin asianajaja toi esiin sen, että keskosuuden ei ollut todettu vauvaiän jälkeen vaikuttaneen mitenkään Majurin kehitykseen tai toimintakykyyn.
Majuri kävi kotiuttamisen jälkeen useilla kontrollikäynneillä. 2-vuotiaana tehdyssä jälkitarkastuksessa Majurin oli arvioitu olevan ikäisensä tasolla, eikä seurannalle nähty enää tarvetta.
– Olen saanut lapsena terveen paperit kaiken maailman sen aikaisista neuvolakäynneistä ja käynyt normaalisti esikoulut, peruskoulut, yläasteet, kauppaoppilaitokset ja päässyt ammattikorkeakouluun, Majuri sanoo.
Asianajaja kysyi Jari Honkaniemeltä, pitääkö hän todennäköisempänä syynä oireille aivovammaa vai keskosuutta.
– Varmaan voi olla molempia. Sitten voi olla masentuneisuutta, voi olla kipuongelmaa tai jotain muuta tällaista, Honkaniemi vastasi.
Honkaniemen mukaan Majuri ei joka tapauksessa ollut pysyvästi työkyvytön.
”Toimintakyky ei romahda aikuisena”
Majuri sanoo, että keskosuuteen vetoaminen herätti hänessä paljon ajatuksia. Matkan varrella kuitenkin turtui.
– Kokonaisuudessaan tämä on niin raakaa peliä, että on ihan sama, mihin vedotaan, jos ei haluta ottaa vastuuta korvausasioista. Se on raskasta joka tapauksessa, Majuri sanoo.
Hovioikeudessa kuultiin myös lastentautiopin professoria Liisa Lehtosta, joka työskentelee osastonylilääkärinä vastasyntyneiden tehohoidossa. Lehtonen on perehtynyt erityisesti keskosuuden mahdollisesti aiheuttamiin kehityshäiriöihin.
Hänen mukaansa keskosuuden aiheuttamat vaikeudet huomataan jo varhaislapsuudessa tai viimeistään yläkouluiässä.
– Keskosuuteen ei kuulu se, että kehitys tai suorituskyky romahtaisi aikuisena. On ilmeisen selvää, ettei keskosuudella ole mitään tekemistä liikenneonnettomuuden ja siitä johtuneen aivovamman kanssa, Lehtonen lausui oikeudessa.
Jari Honkaniemi ei antanut MOT:lle haastattelua, mutta kertoo allekirjoittavansa oikeudelle antamansa lausunnot. Honkaniemi kirjoittaa sähköpostissaan, ettei hän voi kommentoida yksittäisen henkilön asioita salassapitovelvollisuuden takia.
Aivovamma on kuin vaurioitunut akku
Gabriel Majurin oireet eivät näy päällepäin. Se hämmentää ihmisiä.
– Onko toi jätkä oikeasti ollut missään kolarissa, onko sillä oikeasti mitään vikaa, Majuri kuvailee reaktioita.
Hän vertaa aivovamman saanutta vaurioituneeseen akkuun, joka tyhjenee nopeasti.
– On semmoinen yhden pompun poni. Jos yhden asian saa päivässä aikaan, niin se on kova sana.
Majuri yritti palata työelämään pari vuotta sitten työkokeilussa autoliikkeessä. Hän teki nelituntisia päiviä muutaman kerran viikossa. Kokeilu täytyi kuitenkin jättää kesken.
– Pitää hallinnoida montaa eri juttua, keskittyä ja skarpata. Työmatkat ja toimenkuva, mitä työteko vaatii. Kokonaisuus on sellainen, että neurologinen kapasiteetti ei vain riitä. Ei ole kuormituskestävyyttä, Majuri sanoo.
Gabriel Majurin tapauksessa koitti ratkaiseva hetki, kun hovioikeus antoi ratkaisunsa vuoden 2024 elokuussa.
Päätöksen mukaan Majurin oireet eivät johdu keskosuudesta, vaan liikenneonnettomuudesta. Oikeus totesi hänet aivo- ja niskavamman takia pysyvästi työkyvyttömäksi. Vakuutusyhtiö on siis velvoitettu maksamaan pysyvää ansionmenetyskorvausta.
Fennia haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta lupaa ei myönnetty. Fennia ei antanut haastattelua, vaan vastasi sähköpostilla, ettei kommentoi yksittäistapauksia.
Riita päättyi Gabriel Majurin voittoon 11 vuotta onnettomuuden jälkeen.
Mitä tässä riidassa oli pelissä?
– Koko henkinen ja fyysinen elämäni. Perus elämisen edellytykset ja toimeentulo. Oli vain pärjättävä, Majuri sanoo.
Kun Majurilta kysyy, mitä hyviä asioita elämässä on, hän on pitkään hiljaa.
Kyyneleet kohoavat silmiin.
– Oma perhe, sisarukset, kaverit. Jengi, jota tässä on ympärillä. Siihen varmaan elämä ja onnellisuus ihmisillä perustuvat, Majuri sanoo.
