Rotavirusrokote ei rakenna laajaa laumasuojaa muulle väestölle, mutta sen merkitys lapselle itselleen kasvaa, kun virusta liikkuu paljon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin on kirjattu tänä vuonna selvästi enemmän rotavirustartuntoja kuin viime vuosina.
Viime vuoteen verrattuna tapauksia on kertynyt jo lähes kolminkertainen määrä. Tilastoon päätyy THL:n mukaan kuitenkin vain pieni osa sairastuneista.
Rotavirus aiheuttaa ripulia, oksentelua ja kuumetta. Se johtaa pienen lasten kohdalla herkästi sairaalahoitoon.
Laboratoriovarmennettuja tartuntoja on todettu aiempaa enemmän muun muassa Keski-, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näillä alueilla vuonna 2023 syntyneiden lasten rotarokotuskattavuus on maan alhaisinta.
Rokotekriittisyyden taustalla ovat THL:n ja alueen infektioylilääkärin mukaan muun muassa Ruotsista tulleet kriittiset vaikutteet, rokotteista leviävä virheellinen tieto sekä se, ettei nykyvanhemmilla ole omakohtaista kokemusta vakavista rokotustaudeista.
Rokote lapselle aiempaakin tärkeämpi
Tässä tapauksessa heikko rokotuskattavuus ei kuitenkaan selitä tapausten lisääntymistä, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino.
– Jotta kasvu liittyisi rokottamattomiin lapsiin, nousun pitäisi olla pikkulapsissa. Tautia on kuitenkin todettu enemmän kaikissa ikäryhmissä – ja selvästi eniten ikääntyneillä.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla lähes nelinkertaistuneet tapaukset ovat painottuneet yli 75-vuotiaisiin ja vaatineet usein sairaalahoitoa.
Rotavirusrokote ei rakenna väestöön laajasti laumasuojaa, eli rokotettujen määrä ei suojaa muuta väestöä. Leino pitää rokotetta silti erittäin tärkeänä lapselle itselleen, etenkin kun virusta liikkuu paljon.
Rotaviruksen sairastanut äiti valitsi rokotukset
Kokkolalaisen Ursula Vikmanin perheessä lasten rokottaminen oli itsestäänselvyys. Nyt kolmevuotias esikoinen ja viiden kuukauden ikäinen kuopus ovat hänen mukaansa välttyneet suuremmilta sivuvaikutuksilta.
Vikman on törmännyt vanhempien keskusteluissa pelkoon siitä, että rokote aiheuttaisi vauvalle vatsavaivoja ja huonoja öitä.
Ne ovat hänen mielestään pikkujuttu itse tautiin verrattuna.
– On hirveää katsoa, kun pieni sairastaa. Kun kuivumisen vaara on, otan ehdottomasti mieluummin vähän enemmän ripulia ja huonot yöunet kuin sen pahempaa.
Hän kertoo sairastuneensa itse rotavirukseen alle kaksivuotiaana. Vanhempia neuvottiin hänen mukaansa tuolloin vain juottamaan lapselle vettä, mikä ei vakavassa taudissa auttanut.
– Kaikki tuli pihalle. Olin ollut jo aivan veltto, kun äiti oli järjestänyt pienen tempauksen sairaalassa: muutama painava sana oli tullut sanottua vähän kovemmalla äänellä.
Lopulta hoitoon päästessä kävi Vikmanin mukaan ilmi, että tilanne oli ollut hengenvaarallinen pahan kuivumisen vuoksi.
Yle ei ole voinut vahvistaa Vikmanin kertomaa, koska tietoja tuolta ajalta ei löydy Omakannasta.
Virusten liikkeet ovat aina mysteeri
Selitystä tapausten kasvuun ei tarjoa myöskään virus itse. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan nyt kiertävä virus ei ole tavallista ärhäkämpi.
Tuija Leino muistuttaa, että rotavirusta kiertää väestössä aina. Osaselitys tartuntamäärien kasvulle voikin olla aiempaa aktiivisempi testaus.
– Aiemmin ajateltiin helpommin, että kyseessä on vain kiertävä vatsatauti, eikä näytteitä otettu. Lisäksi liikkeellä on ollut laitosepidemioita, ja niissä diagnostiikkaa on tehty aiempaa enemmän.
Testausaktiivisuudessa on kuitenkin isoja eroja hyvinvointialueiden välillä.
– Kyllä tässä jonkinlainen aalto varmaan on olemassa tällä hetkellä. Pelkkä diagnostiikan lisääntyminen ei tätä selitä, Leino summaa.
Samaa sanoo infektioylilääkäri Elina Kärnä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, missä testejä on tehty tänä vuonna edellisen tahtiin.
– Virusmaailma on vähän mysteeri. Kaikista toimista huolimatta tauteja vain ilmaantuu – välillä enemmän ja sitten taas vähemmän, Kärnä muistuttaa.
