Kajaanissa selvitetään uusia keinoja hyödyntää konesalien hukkalämpöä. Uusia käyttökohteita ja keinoja voisi löytyä esimerkiksi ruoantuotannosta tai biotaloudesta.
Kylmät vuodenajat voivat olla Pohjoismaiden etu uusien datakeskusten sijainnin valinnassa. Euroopan union päätös vaatii nimittäin jatkossa datakeskuksia selvittämään hukkalämmön hyötykäytön mahdollisuudet.
Jäsenvaltioiden lainsäädännön pitää olla voimassa viimeistään lokakuussa 2025. Energia pitää käyttää hyödyksi, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
Datakeskusten energiankulutus sekä hukkalämpö kasvavat ympäri maailman, ja uusia sisältöjä luovan generatiivisen tekoälyn yleistyminen lisää sitä entisestään.
EU-komission selvitys (2020) arvioi EU:n alueella olevien datakeskusten energiankulutuksen kasvavan vuoteen 2030 mennessä 28 prosenttia vuoden 2018 kulutukseen verrattuna.
Datakeskuksien hukkalämpöä on käytetty maailmalla asuntojen, liikekeskuksien ja uimahallien lämmittämiseen. Esimerkiksi Norjassa lähilämpöä on käytetty esimerkiksi kalojen ja rapujen kasvattamiseen, toteaa Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho.
– Tämä tuo todella hyvän kilpailuvaltin Pohjoismaille. Etelä-Euroopassa ei tarvita hukkalämpöä, eikä siellä ole kaukolämpöverkkoja.
Ruotsalaisen tutkimuslaitos RISE:n tutkimusohjelmajohtaja Mattias Vesterlundin mukaan Ruotsissa datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämmön lisäksi kasvihuoneiden lämmittämisessä.
Suomessa myös datakeskus voi hyötyä jo nyt, jos hukkalämpöä hyödynnetään: vähintään 0,5 megawatin datakeskus voi saada huomattavan veroedun, jos hukkalämpö käytetään hyödyksi keskuksen ulkopuolella.
Energiatehokkaan datasalin sähkövero on lähes 98 prosenttia pienempi, kun hukkaenergiaa on otettu hyötykäyttöön.
| Veroluokka 1 | Veroluokka 2 | |
| Hinta | 2,253 snt / kWh | 0,05 snt / kWh |
| Vero / vuosi | 98 681,40 € | 2 759,4 € |
Lähes koko kaupunki aiotaan lämmittää hukkalämmöllä
Kajaanin kaukolämmössä on hyödynnetty Lumi-supertietokoneen hukkalämpöä vuodesta 2021. Lumi on kymmenen Euroopan maan yhteiskäytössä oleva maailman kolmanneksi nopein supertietokone.
Supertietokoneella on tavoiteltu jopa 20 prosenttia osuutta kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2023 osuus oli seitsemän prosenttia.
– Viime vuonna saadut hukkalämmöt jäivät vielä selvästi alle tavoitteen, mutta suunta on koko ajan kasvamaan päin, kertoo kaukolämpöyhtiö Loiste Lämmön liiketoimintajohtaja Marko Saviniemi sähköpostitse.
Kajaanin kaukolämpöverkkoa kehitetään parhaillaan, Saviniemen mukaan uuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelutyö on aloitettu. Projekti kestää noin kaksi vuotta.
Tavoitteena on tulevaisuudessa tuottaa valtaosa Kajaanin kaukolämmöstä datakeskuksista saatavilla hukkalämmöillä. CSC:n datakeskus on ollut Kajaanissa vuodesta 2012, ja hiljattain islantilainen datakeskus hankki konesalitilat kaupungista.
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK), CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke etsii nyt uusia mahdollisuuksia hyödyntää konesalien hukkalämpöä.
– Työ on alussa, mutta kaukolämmön lisäksi lämpöä voisi olla mahdollista käyttää esimerkiksi ruoantuotannossa tai biomassan kuivaamisessa. Valmiit ratkaisut hukkalämmön hyödyntämiseen vaikuttavat merkittävästi siihen, minne datakeskuksia perustetaan, sanoo KAMK:n projektipäällikkö Silja Keränen.
Saksassa energiasta palautettava hyötykäyttöön 20 prosenttia
Hukkalämmön höytykäyttöä vaativa uusi energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin viime vuoden heinäkuussa (Euroopan unionin neuvosto). Miten tiukka ja ehdoton vaatimus on, jää jäsenmaiden päätettäväksi.
Saksa on ensimmäisenä maana säätänyt jo lain ja ottanut asiassa tiukan linjan: kaikkien uusien datakeskusten on käytettävä hukkalämpönsä hyödyksi.
Laki velvoittaa konesalit käyttämään uudelleen 20 prosenttia energiastaan vuoteen 2028 mennessä.
Uuden energiatehokkuus-direktiivin tarkoituksena on vähentää loppukäyttäjien sähkönkulutusta Euroopan unionissa 11,7 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.
