Kriisiavun saaminen ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö vaikeutuvat. Sote-järjestöt ennakoivat julkisten palvelujen ruuhkautumista entisestään.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat huolissaan hallituksen viimeviikkoisesta päätöksestä leikata järjestöjen avustusrahoja noin kolmanneksella seuraavien kolme vuoden aikana.
Vuoteen 2027 mennessä sote-järjestöjen avustuksia vähennetään 130 miljoonaa euroa nykyisestä vajaasta 400 miljoonasta eurosta. Osa leikkauksista oli jo tiedossa, mutta kehysriihessä niitä tuli lisää ja niiden aikataulua aikaistettiin.
Leikkausten arvioidaan vähentävän selvästi muun muassa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kuvailee ensituntojaan ytimekkäästi:
– Tämä on hiuksia nostattavaa.
Mieli ry tarjoaa muun muassa mielenterveyden kriisiapua ja ennaltaehkäisevää tukea mielenterveyden haasteisiin. Aalto-Matturin mukaan jopa kolmanneksen leikkaukset ovat hyvin tuhoisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnalle.
– Erityisen surullista on, että leikkaukset eivät todennäköisesti tuota säästöjä vaan pikemminkin lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Tämä siksi, että järjestöt tekevät ongelmien ennaltaehkäisyä ja siten puskuroivat julkisten palveluiden tarvetta ja kustannuksia.
Avun tarve ei vähene vaikka rahoitus pienenee
Järjestöjen toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisten työhön. Esimerkiksi Mieli ry:n kriisityössä toimii noin tuhat vapaaehtoista ja sata ammattilaista.
Kriisipuhelin soi viime vuonna noin 400 000 kertaa. Nykyisillä resursseilla pystyttiin vastaamaan noin 90 000 puheluun.
Kriisiapua annetaan myös verkossa ja kasvokkain. Tuen tarve ei vähene, vaikka rahoitus supistuu.
– Tuen ja avun tarve päätyy julkisiin palveluihin, jotka ovat ruuhkautuneet. Se merkitsee ongelmien vaikeutumista, sosiaaliturvamenojen kasvua ja monella muulla tavalla yhteiskunnan ongelmien lisääntymistä, Sari Aalto-Matturi arvioi.
Lahjoitusvähennys laajenee, mutta jäävätkö sote-järjestöt ulkopuolelle?
Pienenä kädenojennuksena järjestöille hallitus päätti viime viikon kehysriihessä antaa yksityishenkilöille oikeuden vähentää verotuksessa järjestöille antamiaan lahjoituksia.
Vähennysoikeus koskee kuitenkin vain liikunta-, urheilu- nuoriso- ja lapsijärjestöjä.
Sote-alan järjestöille rajaus on ongelmallinen. Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi muistuttaa, että ei ole olemassa juridista luokitusta siihen, mikä on lapsi- tai nuorisojärjestö. Esimerkiksi Mieli ry tekee myös lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistavaa työtä.
– On aika hurjaa, jos julkinen valta alkaa ohjata mille järjestöille yksityisiä lahjoituksia halutaan suunnata ja mille ei. Mielestäni on pelottavaa, jos järjestöjen toimintaa lähdetään suuntaamaan poliittisten arvojen perusteella.
OECD laski viisi vuotta sitten, että mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle 11 miljardia euroa joka vuosi. Suurin osa kustannuksista ei ole palvelujen kustannuksia, vaan ennen kaikkea sosiaaliturvan menoja ja työmarkkinakustannuksia.
– Ratkaisu olisi huolehtia ennaltaehkäisystä ja oikea-aikaisesta hoidosta. Nyt ollaan itse asiassa menossa toiseen suuntaan, kun hoitotakuutakin pidennetään, sanoo Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
- Katso video: Koetko ahdistusta samoista asioista kuin muut? Näin suomalaiset vastasivat Ylen kyselyyn. Koko kyselyä koskevan jutun voit lukea täältä.