Laatokan järvilohet ovat edenneet jälleen pidemmälle Hiitolanjoessa Rautjärvellä. Ylempänä Torsanjoessa niitä ei vielä ole havaittu.
Laatokan järvilohet ovat nousseet kutemaan ennätyspitkälle Rautjärven Hiitolanjoessa, jossa elää Suomen ainoa luonnonvarainen järvilohikanta.
Laatokanlohen poikasia havaittiin viime viikolla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen koekalastuksessa ensimmäistä kertaa Kuutostien länsipuolella Uudensillankoskessa Hiitolanjoen yläjuoksulla.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesistöpäällikkö Matti Vaittisen mukaan kyse on historiallisesta tapauksesta.
– Koekalastuksissa havaittiin lohenpoikasia ylempää Hiitolanjoesta kuin koskaan aikaisemmin. Viimeksi järvilohet ovat lisääntyneet Uudensillankoskessa 115 vuotta sitten, Vaittinen huomauttaa.
Uudensillankoski sijaitsee Hiitolanjoen yläjuoksulla. Sitä alempana Hiitolanjoesta on viime vuosien aikana purettu kolme voimalapatoa, jotka estivät laatokanlohen ja laatokantaimen nousun kutemaan ylemmäs Suomen puolelle.
Siirtoistutus Hiitolanjoesta Torsanjokeen mahdollista
Hiitolanjoen Uudensillankoskea vieläkin ylempänä vesistössä sijaitsee Torsanjoki. Sieltä purettiin viime vuoden joulukuussa viimeinen pato, joka vielä esti laatokanlohen- ja taimenen nousun laajaan Torsajärven vesistöön.
Vesistöpäällikkö Matti Vaittisen mukaan vaelluskalojen nousu näihin vesiin olisi jättipotti Hiitolanjoen vaelluskalakannoille, koska se antaisi niille huomattavasti lisää uutta elintilaa ja lisääntymispaikkoja.
– Siellä on kymmeniä kilometrejä uutta joki- ja purouomaa, joissa laatokanlohet ja erityisesti taimenet voivat lisääntyä, Vaittinen korostaa.
Vielä Torsanjoessa ei ole havaittu laatokanlohia tai laatokantaimenia.
Vesistöpäällikkö Matti Vaittisen mukaan vaelluskalat saattavat vielä vierastaa Torsanjokea, koska sen vesi on hieman Hiitolanjokea happamampaa.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus harkitseekin lohien ja taimenten siirtoistutusta Hiitolanjoesta parin kilmetrin päähän Torsanjokeen, jotta kalat saataisiin tottumaan uuteen jokiympäristöön:
Kuumuus nyt suurin uhka
Vesistöpäällikkö Matti Vaittisen mukaan Hiitolanjoen vesistön vaelluskalakantojen suurin uhka ovat viime aikojen yhä kuumemmat kesät, jotka nostavat jokien veden lämpötilan liian korkeaksi lohelle ja taimenelle.
Lämmön vaikutuksesta vaelluskaloihin on jo karvaita kokemuksia Torsanjoelta.
– Ensimmäiset laajat kalakuolemat täällä olivat jo vuonna 2010. Silloin lähes kaikki taimenet kuolivat. Sen jälkeen ainakin parina kesänä on ollut niin lämmintä, että osa kaloista on kuollut.
Matti Vaittisen mukaan laaja Laatokalle saakka esteetön vesistö toimii puskurina sille, että kuuma kesä tuhoaa kaikki kalat.
– Laatokassa on aina reservissä isoja kutukaloja, jotka tulevat täyttämään näitä jokia, jos yhtenä kesänä kalat kuolevat pois, Vaittinen sanoo.
