Vesiensuojelutyö on kantanut hedelmää Pien-Saimaalla runsaassa kymmenessä vuodessa. Vesi on kirkastunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet.
Saimaa tunnetaan kirkkaasta vedestä ja muutenkin hyvästä vedenlaadusta.
Eteläinen osa Saimaata, Pien-Saimaa, on kuitenkin valtakunnallisen vedenlaatuluokituksen mukaan tyydyttävä tai välttävä.
Taipalsaarelle Etelä-Karjalaan suunniteltu Kutilan kanava voi parantaa merkittävästi Pien-Saimaan aluetta ja etenkin Maaveden tilaa.
Näin sanoo viime syksynä eläkkeelle jäänyt lappeenrantalainen hydrobiologi Raija Aura.
Pien-Saimaa sijaitsee Lappeenrannan ja Taipalsaaren kuntien alueella. Se on noin 120 neliökilometrin kokoinen matala ja sokkeloinen vesialue.
Maavesi on Pien-Saimaan pohjoisosassa oleva noin 18 neliökilometrin kokoinen järvi.
Kanavan kautta Suur-Saimaan hyvälaatuinen vesi virtaisi Maavedelle, joka on tällä hetkellä hyvin heikossa tilassa.
– Tulokset näkyvät heti samana kesänä, sanoo Aura.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi viikko sitten pääosin valitukset, jotka sille tehtiin Kutilan kanavan rakentamisesta. Nyt Kutilan kanava etenee ja voisi olla valmis vuoden 2028 lopulla.
Vettä tulee, kuin vessan vetäisi
Maavesi on tällä hetkellä hyvin huonossa kunnossa. Vesi on tummaa ja rannat rehevöityneitä. Vesialue on matala ja siksi erittäin herkkä ravinteiden kuormitukselle.
– Lisäksi alueella on turvetuotantoalueita ja isoja ojitettuja suoalueita. Ne vaikuttavat veden laatuun, sanoo Aura.
Kun Suur-Saimaan hyvälaatuista vettä johdetaan Kutilan kanavasta Maavedelle, muutos on Auran mukaan dramaattinen.
– Se on kuin vessa vedettäisiin. Vesi varmasti kirkastuu ja ravinnepitoisuudet tulevat alenemaan.
Sinilevää pilkkireiästä
Pien-Saimaan vedenlaatu on parantunut noin kymmenen vuoden ajan kunnostustoimien ansiosta. Hurjin hetki oli alkuvuodesta 2009, kun sinilevä lisääntyi talvella jään alla.
Syytä talviselle sinilevälle ei täysin löydetty. Sen arveltiin johtuneen vuoden 2008 runsaista sateista ja niiden aiheuttamasta suuresta ravinnevalumasta vesistöön.
Käännekohta oli vuonna 2015, kun Kivisalmen pumppaamo otettiin käyttöön. Pumppaamo siirtää puhtaampaa vettä Pien-Saimaalle kymmenen kuutiota sekunnissa.
Lisäksi kunnostuksessa on käytetty muita keinoja; hoitokalastusta, ruovikoiden niittoa ja valuma-alueen vesiensuojelurakenteita.
– Veden kirkkaus on parantunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet, sanoo Aura.
Myös levähaitat ovat vähentyneet. Haitallisia kukintoja on selvästi vähemmän kuin aiemmin.
Elämäntyö huomioitiin
Matka kohti täydellistä luonnontilaa on pitkä. Kunnostustyön ensimmäinen tärkeä tavoite on jo saavutettu, kun Pien-Saimaan vedenlaadun heikkeneminen on saatu pysäytettyä ja käännettyä paranemiseen.
Pien-Saimaan kunnostustyön pitkän aikavälin tavoitteena on palauttaa vesistö lähemmäs luonnontilaa. Paleologinen tutkimus on paljastanut, millainen Pien-Saimaa oli alun perin.
– Se on ollut sata vuotta sitten karu ja kirkasvetinen järvi, ja sitä kohtihan tässä ollaan menossa, Aura kertoo.
Vesiensuojelussa kymmeniä vuosia töitä tehnyt Raija Aura sai kesäkuun alussa Vesienkunnostusverkoston elämäntyöpalkinnon.
Hän on saanut Pien-Saimaan asukkaat, osakkaat, kunnat ja yhdistykset puhaltamaan yhteen hiileen puhtaamman vesistön puolesta. Hän on asunut vuosikymmeniä Pien-Saimaan rannalla Lappeenrannassa.
– Arvostan tunnustusta kyllä todella suuresti. Vielä enemmän mieltä lämmittää se, että tämän työn tulokset näkyvät vesistössä, sanoo Aura.
