Tervapääsky on erittäin uhanalainen laji. Syinä ovat ravinnon puute ja pesäpaikkojen katoaminen.
Tervapääskyjen tulevaisuus huolestuttaa tutkijoita.
Porin lintutieteellisen yhdistyksen lintuvastaava Ari Rantamäki pitää tervapääskyjen määrän vähenemistä Suomessa dramaattisena.
Tervapääskyjen pesintöjen määrä on vähentynyt Suomessa 60 prosenttia 1980-luvulta. Tervapääsky luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi Suomen Lajitietokeskuksen mukaan vuonna 2019.
Tervapääskyjä vuosikymmenet rengastanut Ari Rantamäki listaa kolme syytä lajin uhanalaisuuden taustalla.
– Tärkein on ravinnon puute. Maailmalla on huomattu, että ilmaplanktonia on vähemmän kuin aiemmin. Se on tervapääskyn pitkällä muuttomatkalla tärkeää, sillä muuttonsa aikana se ei laskeudu, vaan syö ja jopa nukkuu ilmassa.
Toisena syynä lajin määrän vähenemiseen on rakennuskannan muuttuminen sellaiseksi, ettei linnulle ole enää tarjolla pesäpaikkoja.
Kerrostaloista tehdään energiaa säästävämpiä, ja talojen aiemmat pesintään sopivat aukot tukitaan. Tiilikatot vaihtuvat peltikattoihin, joissa tervapääsky ei voi pesiä.
Kolmanneksi linnunpönttöjä on liian vähän.
Rengastus on lintujen neuvola
Ari Rantamäki on rengastanut urallaan 117 500 lintua ja käynyt Eurajoella Pentti Peren pihamailla rengastamassa tervapääskyjä jo noin 30 vuotta.
Vaikka lajin tilanne on vakava, Eurajoella kaikissa 11 pöntössä on tervapääskyillä ollut onnistunut pesintä, ja poikaset vaikuttavat voivan hyvin.
Lintujen neuvolaksi rengastusta kutsuva Rantamäki puristaa poikasille numerosarjalla varustetun renkaan jalkaan.
Suomessa ei vastaavaa numerointia ole millään muulla linnulla, joten jatkossa yksilön liikkeitä voidaan seurata varmuudella.
Rengastuksen yhteydessä mitataan siiven pituus ja punnitaan lintu. Siiven pituus kertoo linnun iän muutaman päivän tarkkuudella.
Tervapääsky on pariuskollinen ja palaa aina samaan pesään
Tervapääsky saattaa elää jopa 20-vuotiaaksi, ja se viettää koko elämänsä saman puolison kanssa.
Muuttolintuna laji siirtyy talveksi Afrikkaan ja palaa keväällä samaan pesään, josta on lähtenyt.
Pesäuskollisuudesta johtuen tervapääskyn pesät ovat suojeltuja. Niiden hävittämiseen esimerkiksi remontin yhteydessä tarvitaan viranomaisen lupa.
Lupaehtoihin kuuluu nykyään aina korvaavien pesäpaikkojen järjestäminen.
Tervapääskyjen talonmies
Eurajoella asuva Pentti Pere sai ensimmäisen kiikarinsa kymmenvuotiaana ja on siitä lähtien seurannut aktiivisesti lintujen elämää.
Peren maalaistalon ulkorakennusten seinillä on lukuisia vaakamallisia linnunpönttöjä.
Pere oli aluksi suunnitellut asumukset kottaraisille, mutta huomasi poikkeuksellisen pönttöarkkitehtuurin kiinnostavan myös tervapääskyjä.
Hyvä pönttörakenne ja ravintorikas ympäristö ovat saaneet tervapääskyt munimaan jokaiseen pesäpönttöön.
Syksyllä etelään muuttavat lintupariskunnat palaavat keväällä samoihin Peren pönttöihin.
Tämä hämmästyttää eurajokista lintuharrastajaa joka vuosi.
– Olen täällä talvet talonmiehenä pitämässä lintujen asunnot kunnossa, sanoo Pere.
