Juristiliitto vaatii laillisuusvalvojalta puolueetonta selvitystä siitä, missä poliittisen vaikuttamisen rajat menevät. Helsingin Sanomien mukaan oikeusministeri Leena Meri (ps.) on puuttunut oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistävän työryhmän työskentelyyn.
Iltalehti uutisoi viime viikonloppuna Meren sekaantuneen myös toisen työryhmän toimintaan. Meren kerrotaan hajottaneen rasismirikoksia käsitelleen työryhmän. Ryhmän tehtävänä olisi ollut valmistella rikoslain muuttamista vastaamaan EU:n rasisminvastaista puitepäätöstä. Iltalehden tietojen mukaan lakkauttamista edelsi tapahtumaketju, jossa Meri yritti painostaa valtakunnansyyttäjää vaihtamaan yhden työryhmän jäsenen.
Iltalehti uutisoi tänään, että Meri pyrkisi jarruttamaan myös lakiesitystä holokaustin kiistämisen kriminalisoinnista.
Oikeusministeri Leena Meri sanoo nyt, että tieto lain jumiutumisesta hänen pöydälleen ei pidä paikkaansa.
Meri kommentoi väitteitä medialle lyhyesti eduskunnassa.
Meren mukaan tämäntyyppisen keskustelun herättäminen on huolestuttavaa.
– Hallitus on ottanut vakavasti oikeudenhoidon turvaamisen, kun ajatellaan vaikka riihipäätöksiämme. Turvattiin syyttäjiä, rajavartiolaitoksia ja tuomareita. Minä itse, pitkän lakimies- ja tuomioistuinuran tehneenä osaan kyllä arvostaa sitä työtä, Meri sanoo.
Juristiliitto toivonut selvitystä
Mediatiedot ovat herättäneet etujärjestöissä huolta.
Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna on huolissaan siitä, miten poliittisen ohjauksen ja lainvalmistelun suhde nykyään hahmotetaan eri ministeriöissä. Linna työskentelee myös Helsingin yliopiston prosessioikeuden professorina.
Itsessään poliittinen ohjaus on normaali osa lainvalmistelua, hän toteaa.
– Olemme sitä mieltä, että hyvä lainvalmistelu edellyttää objektiivista lainvalmistelua, jossa kuullaan eri intressiryhmiä ja asiantuntijoita, minkä jälkeen ehdotus viedään lausuntokierrokselle. Ja vasta lausuntokierroksen jälkeen tapahtuu tämä, sinänsä täysin sallittu poliittinen ohjaus.
Tällä tavoin ohjauksesta jää jälki, Linna painottaa. Esimerkiksi eduskunta näkee avoimesti, miten valmistelu on edennyt ja pystyy ottamaan siihen kantaa.
Jos ministeri päättää toisin kuin työryhmä tai haluaa jättää lausuntopalautteen huomiotta, ministeri joutuu tekemään sen avoimesti ja kantamaan siitä poliittisen vastuun.
Tuomariliitossa myös huolta
Myös Tuomariliitto vaatii puolueetonta selvitystä.
Tuomariliitto pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta uhattuna. Liitto pitää oikeusvaltiokehityksen kannalta erittäin huolestuttavana, että hallitus on yllättäen muuttanut tuomioistuinten ja syyttäjien riippumattomuutta selvittävän työryhmän toimeksiantoa.
Hallituksen toimenpiteet heikentävät merkittävästi Suomen uskottavuutta kansainvälisesti oikeusvaltiokehityksen mallimaana, liitto kirjoittaa tiedotteessa.
Liitto korostaa, että nykyinen hallitus lupasi hallitusohjelmassaan vahvistaa demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Nyt hallitus kuitenkin vastoin lupaustaan ei tule antamaan esitystä tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuuden turvaamisesta perustuslaissa, jota tuomariliittokin on vaatinut.
Oikeuslaitoksen riippumattomuutta vahvistamaan pyrkivän työryhmän tehtävänä oli alun perin laatia lakiesityksen muotoinen ehdotus, jolla muun muassa tuomioistuimia koskevat riippumattomuussäännöt kirjattaisiin perustuslakiin.
Ministerin kerrotaan muuttaneen tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuutta selvittävän työryhmän toimeksiantoa. Oikeusministerin puuttumisen myötä työryhmä ei laatisi ehdotustaan lakiesityksen muotoon vaan työn tuloksena syntyisi ainoastaan muistio.
Perustuslain muuttamisella pyrittäisiin ehkäisemään esimerkiksi se, että jos Suomessa nousisi valtaan epädemokraattisesti toimiva hallitus, joka voisi yrittää murentaa tuomioistuinten riippumattomuutta.
Oikeusministeri Meren mukaan perustuslain muuttamisesta ei ole hallitusohjelmassa kirjausta. Viime vaalien alla esimerkiksi Asianajajaliitto ja Tuomioistuinvirasto vaativat perustuslain korjaustarpeen kirjaamista hallitusohjelmaan. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan tällainen kirjaus ei siis suoraan päätynyt. Hallitusohjelmassa kuitenkin linjataan tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistamisesta tuomarien pysyviä virkoja lisäämällä.
Oikeusministeriö lähetti tiistaina julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan toimeksiannon tarkentamisen yhteydessä työryhmän toimikautta pidennettiin vuoden 2026 loppuun saakka. Työryhmän tehtävänä on edelleen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti arvioida oikeuslaitoksen riippumattomuuden kannalta tarpeelliset perustuslain muutokset.
Perustuslain muutostarpeiden arviointi siirtyy seuraavalle hallitukselle, ja ministeriön mukaan asiasta on perusteltua laatia muistio eikä hallituksen esitystä.
Juristiliiton Linna toteaa olevansa asiassa täysin lehtitietojen varassa. Yksittäistapausten perusteella on vaikea sanoa, onko lainvalmistelu luisumassa huolestuttavaan suuntaan.
Siksi Linnan mukaan olisikin tärkeää selvittää, millaisia toimintatapoja ministeriöissä on kehittynyt. Keskeistä on, tapahtuuko lainvalmistelun tietopohjan hankinta asianmukaisesti ja hyvää hallintoa noudattaen.
– Jos ministeriöissä yleisemmin alkaa olla varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa poliittista ohjausta, jo silloin kun tietopohjaa hankitaan, silloin on syytä olla todella huolissaan.
