Jättiputken pitkäjänteinen torjuntatyö alkaa tuottaa tulosta Lappeenrannassa.
Torjuntaa on tehty Lappeenrannassa aktiivisesti lähes parinkymmenen vuoden ajan, ja jättiputkien määrä on vähentynyt viime vuosina.
Tänä kesänä seurannassa olevia paikkoja on noin 170. Näissä paikoissa kasvimäärät vaihtelevat yksittäisistä satoihin kasveihin. Alun perin torjuntapaikkoja on Lappeenrannassa ollut reilut 200.
Jättiputki on silti edelleen kaupungin ykkösprioriteetti vieraslajitorjunnassa.
– Jättiputki on meille tärkein, sillä se on vaarallinen, sanoo Lappeenrannan rakennettujen viheralueiden kunnossapidosta vastaava Maisa Hautala.
Vaarallinen kasvi
Jättiputken kasvineste saattaa aiheuttaa ihmiselle palovamman kaltaisia, jopa pysyviä ihovaurioita reagoidessaan auringonvalon kanssa.
Herkimmille jättiputki voi aiheuttaa vaarallisia allergiaoireita ja hengenahdistusta.
Jättiputken torjunta alkoi Lappeenrannassa keväällä, ja se jatkuu syksyyn asti.
Kaksi työntekijää on kiertänyt lähes päivittäin torjumassa kasvia ympäri Lappeenrannan aluetta. Suurimmat kasvustot on saatu jo poistettua.
Jättiputken torjunta vie aikaa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa ympäristötarkastajana työskentelevä Taina Lahtela kertoo, että jos kasvustot ovat saaneet siementää rauhassa muutaman vuoden eikä niitä ole huomattu, siemen voi jättää maaperään siemenpankin.
Siemenpankki voi kasvattaa jopa yli kymmenen vuotta uusia taimia.
– Sehän näissä on se hankaluus, että siemenpankkia joudutaan torjumaan vähintään kymmenen vuotta, sanoo Lahtela.
Ympäristötarkastajana työskentelevä Taina Lahtela muistuttaa, miten puutarhajätteet tulee hävittää.
Omilta tonteilta jättiputki pitää hävittää itse. Lain mukaan sitä ei saa päästää ympäristöön tai kasvattaa.
Jättiputken torjunta kannattaa aloittaa jo alkukesällä, kun kasvit ovat vielä pieniä. Keinoja ovat kitkeminen, toistuva niitto, kukintojen poisto ja kasvuston peittäminen muovilla.
Torjunta-aineitakin voi käyttää isoissa esiintymissä. Työssä tarvitaan hyvät suojavarusteet haitallisen kasvinesteen takia.
Levisi ulkomailta Suomeen
Jättiputkea vastaan on tehty torjuntaa koko Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Jättiputket kasvavat hyvin kookkaiksi, jopa viiden metrin korkuisiksi.
Ympäristössään jättiputket tukahduttavat kaiken muun kasvillisuuden ja heikentävät näin luonnon monimuotoisuutta.
– Laajat jättiputkiesiintymät voivat täysin estää myös alueen virkistyskäytön ja vähentää tonttien tai kiinteistöjen arvoa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela.
Aikoinaan jättiputket tuotiin Suomeen puutarhakasveiksi niiden ison ja näyttävän kukinnon vuoksi.
– Ne kestävät aika hyvin pohjoisia olosuhteita ja ovatkin levinneet lähes koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, sanoo Erja Huusela.
Etelä-Karjalan alueelle jättiputki on levinnyt ainakin osittain Venäjältä.
– Siemenet ovat tarttuneet auton renkaisiin, kun raja on ylitetty, kertoo ympäristötarkastaja Taina Lahtela.
Jättiputken tulevaisuus
Lappeenrannan ympäristötarkastaja Taina Lahtela uskoo, että jättiputket voitaisiin saada vielä kokonaan kuriin Lappeenrannassa. Tämä vaatii kuitenkin vielä pitkää torjuntatyötä.
– Sanotaan, että vuosikymmenten kuluessa määrät tulee laskemaan. Sen verran määrätietoista työtä on kuitenkin tehty, sanoo Lahtela.
EU:n ja kansallisen vieraslajilainsäädännön tavoitteena on vähentää haitallisten vieraslajien leviämistä ja niistä aiheutuvia haittoja. Luonnonvarakeskuksen mukaan lainsäädäntöäkin tärkeämpää on tietoisuuden lisääminen.
– On tärkeää, että jokainen on tietoinen riskeistä, mitä vieraslajeista aiheutuu. Tarvitaan resursseja ihan käytännön torjuntatyöhön ja seurantaan, sanoo erikoistutkija Erja Huusela Luonnonvarakeskukselta.
