Suurten sotaharjoitusten näyttämönä toimiva Rovajärvi on myös uhanalaisten raakkujen koti. Harjoituksista ei ole ainakaan vielä ollut haittaa raakuille.
Länsi-Euroopan suurimmalla ampuma-alueella Rovajärvellä Lapissa elää kymmeniä tuhansia erittäin uhanalaisia raakkuja. Metsähallitus on löytänyt Rovajärveltä jo noin 30 000 jokihelmisimpukkaa, vaikka on käynyt läpi vasta kaksi pientä jokea.
– Tällaisiin pikkujokiin se on merkittävä määrä. Vaikuttaa lupaavalta, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jari Ilmonen Metsähallituksesta.
Hän on käynyt snorklaten läpi Rovajärven joenpohjia parin kesäviikon ajan.
Puolustusvoimat järjestää Rovajärvellä kiihtyvään tahtiin sotaharjoituksia, myös suuria kansainvälisiä Nato-harjoituksia. Alueella muun muassa ammutaan raskailla tykistön aseilla ja ajetaan panssariajoneuvoilla.
”En ole nähnyt haittaa harjoitustoiminnasta”
Sotaharjoitusten melskeen ja raakkujen yhteensovittaminen on Jari Ilmosen mukaan mahdollista.
Ilmosen mukaan harjoitukset keskittyvät toisaalle eikä panssarivaunuilla muutenkaan jyrätä joen poikki.
– Niissä vesistöissä, joissa itse olen (Rovajärvellä) käynyt, en ole nähnyt minkäänlaista haittaa harjoitustoiminnasta. Eli jos vesistöjä vältellään ja varsinkin raakkuvesistöjä, niin mikäpäs siinä.
Puolustusvoimista vakuutetaan, että sotaharjoituksissa otetaan huomioon suojelu- ja pohjavesialueisiin liittyvät rajoitukset.
– Vesistöissä elävien lajistojen suojelu otetaan huomioon siltojen ja muun vesistörakentamisen yhteydessä sekä ylityspaikkojen määrittelyssä, Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Petri Sipilä kertoo sähköpostitse.
Sipilän mukaan harjoitustoimintaa ei ole tällä hetkellä tarvetta muuttaa raakkuesiintymien vuoksi.
Raakkunuoret piiloutuvat pohjasoraan
Rovajärven raakkupopulaatiot ovat Metsähallituksen Jari Ilmosen mukaan lupaavia, mahdollisesti elinvoimaisia.
– Täällä on myös pieniä raakkuja, eli ne pystyvät lisääntymään ainakin jonkin verran. Eli vähintäänkin toivoa on.
Jotta populaatio pysyisi elinvoimaisena, vähintään kymmenesosan pitäisi pohjoismaisen arviointimenetelmän mukaan olla nuoria raakkuja.
Raakkuja mitataan ja niiden ikä arvioidaan vuosirenkaista ennen palauttamista veteen:
Tähän mennessä nuoria jokihelmisimpukoita on Rovajärveltä löytynyt, mutta ei riittävästi.
Syynä voi olla sekin, että niitä on vaikea havaita kivikkoisissa joissa.
– Varsinkin nuoria raakkuja on todella vaikea löytää, kun ne piiloilevat pohjasorassa kivenkoloissa.
Vain parhaat vedet kelpaavat
Raakku eli jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Laji on vaatelias ja sen läsnäolo kertoo vesistön hyvästä kunnosta.
– Veden ja pohjan laadun pitää olla kunnossa, eli ne vaativat hyvää, hapekasta pohjaa.
Iso raakkujoukko pitää myös huolta siitä, että vesi pysyy puhtaana. Raakut puhdistavat vettä suodattaessaan siitä ravintoa itselleen.
Jari Ilmonen kertoo vaativaisten raakkujen olevan suureksi hyödyksi:
Metsähallitus selvittää Lapin vesistöissä laajemminkin raakkupopulaatioiden tilaa ja esiintymisalueita.
– Raakkuhavaintoja on Lapissa noin sadasta joesta ja löytymättömiä vielä varmasti kymmeniä, Ilmonen sanoo.
Rovajärven ampuma-alueella on hänen mukaansa puolenkymmentä jokea tai puroa, joissa on havaittu raakkuja. Lisääkin voi löytyä.
– Luultavasti täällä on puoli tusinaa tai kymmenisen raakkupopulaatiota yhteensä. Täällä on hyvää potentiaalia ja virtavedet ovat pysyneet aika hyvässä kunnossa.
Koko Suomessa on Ilmosen mukaan noin 160 raakkupopulaatiota. Ruotsissa niitä on jopa yli 600.
Metsähallituksen raakkututkimuksia rahoittaa metsäyhtiö Stora Enso, jonka hakkuutyömaalla metsäkoneet tappoivat tuhansia raakkuja Suomussalmella vuonna 2024.
