Loma on vapauttanut monet arjen rutiineista, joihin täytyy taas sopeutua, kun työt ja opiskelut alkavat.
– Paluu työelämän asettamiin kahleisiin ja sääntöihin tuntuu monista aika hankalalta hypyltä, kertoo HUS psykiatrian linjajohtaja, psykologi Jan-Henry Stenberg.
Arki rytmittyy pitkälti rutiinien ympärille, jotka jaksottavat elämää.
Herätys on tiettyyn aikaan ja asiat hoidetaan tyypillisessä järjestyksessä.
Töihinpaluu on aivoille siirtymä
Stenbergin mukaan ihminen ohjelmoi mielensä ja aivonsa rutiinien avulla jo ennakkoon suoriutumaan arjesta, mutta lomalla läheskään kaikki rutiinit eivät ole tarpeen.
– Ihmiset eivät lomalla tee ennakkopäätöksiä samalla tavalla vaan elävät aika vapaasti, tunneperäisesti ja luovien mielihalujensa mukaan.
Aivot ohjelmoituvat lomaan sopivaan tilaan, jonka työhönpaluu rikkoo, ja taas täytyy ohjelmoida itsensä uudestaan.
– Töihinpaluu on aivoille iso siirtymä.
- Alla olevalla videolla Stenberg kertoo, miten arkeen paluuta voi helpottaa.
Rutiinien sietokyky riippuu temperamentista
Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia sen suhteen, missä määrin kaipaavat rutiineja.
Jotkut pitävät ennakoitavista aikatauluista. Toisille taas sopivat muutokset ja vapaus tehdä päätöksiä hetkessä.
– Se riippuu kunkin persoonallisuudesta ja temperamentista.
Temperamentti luo synnynnäisen pohjan sille, kuinka paljon ihminen kaipaa vaihtelua tai asioiden ennakointia.
Stenberg puhuu ”uutuuselämyshakuisista” ihmisistä, jotka kaipaavat uusia kokemuksia. Tällaiset ihmiset haluavat esimerkiksi päästä uusiin paikkoihin ja tavata uusia ihmisiä.
Jos uutuuselämyshakuisella ihmisellä on myös vähäinen taipumus ahdistua ja vältellä harmeja, hän kaipaa vain vähän rutiineja.
– Tämmöiset ihmiset elävät yleensä omien toiveidensa ja tunteidensa mukaisesti ja valitsevat myös sen tyyppisiä ammatteja.
Rutiineilla pyritään välttämään harmeja
Rutiinit ovat usein tärkeitä ihmisille, joilla on matala uutuuselämyshakuisuus ja vähintään kohtalaisen voimakas taipumus ahdistua. He myös pyrkivät ennakoimaan negatiivisia asioita ja välttämään niitä.
– Tällaiset ihmiset tyypillisesti rakentavat elämäänsä enemmän rutiineja, jotka suojaavat harmeilta, ja jos ei ole kovin uutuuselämyshakuinen, on luontevaa tehdä asioita aina samalla tavalla.
Ihmisten temperamenttierot ovat Stenbergin mukaan voimakkaasti neurobiologisista syistä johtuvia eli synnynnäisiä, mutta osin myös opittuja.
– Elämän aikana vahvistuvat tietynlaiset valintapiirteet. Jos asioista on seurannut paljon hankaluuksia, harmien välttelyn tendenssi voimistuu, ja päinvastoin.
Rutiineista voi tulla mielen vankila
Parhaimmillaan rutiinit voivat lisätä psyykkistä hyvinvointia.
– Kun rutiinit ovat tarkoituksenmukaisia, ne vapauttavat energiaa ja helpottavat toiminnan aloittamista ja suorittamista.
Pahimmillaan rutiinit rajoittavat mielekästä elämää.
– Liialliset rutiinit voivat olla kuin vankila, joka estää tekemästä spontaaneja asioita.
Stenbergin mukaan omia rutiineja kannattaa ehkä kyseenalaistaa, jos löytää itsensä toistuvasti tilanteesta, jossa olisi kivaa tehdä jotain spontaanisti vaikka ystävien kanssa, mutta se tuntuu hyvin vaikealta tai jopa ahdistavalta.
– Tämä voi kertoa siitä, että ihminen on liian rutinoitunut tekemään asiat tietyllä tavalla.
