Kuivuus pitää Järvi-Suomessa vedenpinnat alhaalla jo toista kesää. Muuttuneet talvet voivat pitää vedet alhaalla kesäisin myös tulevaisuudessa.
Taipalsaarelainen kesämökkiläinen Riitta Neuvonen harkitsee jo laituriremonttia, koska nykyinen ei enää yllä kunnolla veteen saakka.
– Pojat sanoivat, että laituria on pakko pidentää, kun eihän siihen enää saa edes venettä kunnolla kiinni, Neuvonen kertoo.
Laiturilta ei voi enää hakea edes vettä ämpärillä, vaan Neuvosen pitää kahlata kumisaappaissa järveen saunavettä hakemaan.
Riitta Neuvosella on ollut mökki nykyisellä paikallaan Taipalsaaren Kattelussaaressa jo vuodesta 2006. Hänen mukaansa vesi ei ole koskaan ollut Saimaalla näin alhaalla.
– Aikaisemmin laiturin päästä pääsi uimaan, mutta nyt vettä on vain nilkkaan asti, hän sanoo.
Saimaan vedenpinta on jo toista vuotta hyvin alhaalla.
Taipalsaarella Kattelussaaressa elävän Pekka Temosen laituri seisoo nyt rannalla korkealla vedestä.
Se ei enää oikein sovellu veneilykäyttöön hän kertoo videolla:
Matalia vedenkorkeuksia on koettu Saimaalla aikaisemminkin, mutta tänä kesänä vesi voi elinvoimakeskuksen johtavan vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkasen mukaan laskea alimmilleen yli 50 vuoteen.
– Yhtä matalia kesäkorkeuksia on nähty viimeksi Saimaalla 1970-luvun lopulla, Tuukkanen kertoi Ylelle maanantaina.
Matalia vedentasoja on nyt laajalti muuallakin Järvi-Suomessa.
Laituriongelman kanssa painiskelevat veneilijät ja kesäasukkaat myös Taipalsaaren Vuoriniemen Laurlahden venerannalla.
Kesäasukas Jari Johansson pitää tavallisesti venettään siellä, mutta nyt laiturit ovat jääneet lähes kuivalle maalle. Mutainen ranta tekee veneiden säilyttämisestä myös rannalla lähes mahdotonta.
– Veneitä ei voi pitää laiturissa omalla paikallaan, ja pehmeän pohjan vuoksi niitä ei voi pitää rannalla. Vaikuttaa siltä, että tänä kesänä ei ole mitään asiaa kesämökeille, Johansson kertoo sähköpostiviestissään.
Taustalla talvien muuttuminen
Pekka Temonen on asunut nykyisellä paikallaan Saimaan rannalla jo 1980-luvun alusta.
– Vesi on ollut alhaalla, mutta en muista, että se olisi koskaan kestänyt kaksi vuotta peräkkäin, hän sanoo.
Matala vedenpinta Saimaalla johtuu osittain pari vuotta kestäneestä kuivasta kaudesta Vuoksen vesistöalueella.
Toinen syy liittyy Suomen ympäristökeskus Syken johtavan hydrologin Noora Veijalaisen mukaan talvien muuttumiseen, joka näkyy Saimaalla jo selvänä trendinä.
– Korkeimmat vedenkorkeudet ovat Saimaalla entistä useammin talvella ja keväällä, kun taas kesää lähestyttäessä vedenkorkeudet lähtevät nopeammin laskuun, Veijalainen sanoo.
Muutos johtuu kylmän lumisen ajan lyhentymisestä talvella. Lumi ja jäätynyt maa eivät enää pidättele vettä maastossa yhtä kauan kuin ennen.
Tämän vuoksi vedet valuvat aikaisemmin maastosta vesistöihin ja lopulta myös pois niistä. Tämän seurauksena järvien pinnat lähtevät nopeammin laskuun kesää kohti mentäessä.
Veijalaisen mukaan nykyisen kehityksen jatkuessa matalat vedenpinnat voivat yleistyä kesäisin Järvi-Suomessa. Asiaa voidaan ehkäistä vähentämällä järvien juoksutuksia, jos se on mahdollista.
Haittaa veneilylle
Myös kalastaminen ja veneily on vaikeutunut Saimaalla, koska vanhat venereitit eivät välttämättä ole enää turvallisia.
– Nyt näkyy sellaisia karikoita, joita ei minun muistin mukaan koskaan ennen ole näkynyt, Pekka Temonen kertoo.
Yle kertoi jo viime kesänä videossa veneilyn vaikeutumisesta Saimaalla vedenpinnan laskun vuoksi:
