Keravan ympäristösuojeluyhdistyksen mukaan datakeskushanke tuhoaa viimeisiä metsäalueita. Hanke voi tietyin ehdoin edetä myös ilman kaavaa.
Keravan kaupunki varautuu käyttämään ensimmäistä kertaa rakentamislain uutta ohituskaistaa.
Suunnitteilla on datakeskus Keravanjokilaaksoon. Kaavoitusprosessi on etukäteen herättänyt kysymyksiä luonnonsuojelujärjestöissä.
Tyypillinen tilanne Suomessa.
Keravan rakennusvalvontapäällikkö Timo Vatanen kertoo, että kunnan ensisijainen tavoite on edetä normaalin asemakaavoituksen kautta.
– Jos kaavasta valitetaan, eli kaavan lainvoimaisuus siirtyy epämääräisen ajan päähän, voidaan käyttää tätä puhtaan siirtymän sijoittamislupaa hankkeen edistämiseksi, Vatanen sanoo.
Viime vuonna voimaan astuneen rakentamislain mukaan puhtaan siirtymän hankkeilla on mahdollisuus ohittaa perinteinen kaava- ja valitusprosessi. Kyse on perustavalaatuisesta muutoksesta kuntien maankäyttömonopoliin.
Laki koskee muun muassa akkutehtaita ja energiantuotantolaitoksia. Vähemmälle huomiolle jäi, että reilua viikkoa ennen lain voimaantuloa listalle lisättiin myös palvelinkeskukset.
Ympäristöjärjestö: Ei puhdasta siirtymää
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tero Alstola sanoo, että datakeskushanke tuhoaa peruuttamattomasti viimeisiä metsäalueita.
Aalstola tyrmää ajatuksen datakeskuksista puhtaana siirtymänä, jos hinta maksetaan paikallisella luontokadolla. Hänen mukaansa massiiviset hallit lisäävät sähkönkulutusta ja pakottavat uusiutuvan energian lisärakentamiseen muualle.
– Datakeskuksissa käytettävä sähkö on pois todellisista puhtaan siirtymän hankkeista, Alstola sanoo.
Yle on aikaisemmin uutisoinut, että eteläisen Suomen sähköverkko ei kestä kaikkia datakeskushankkeita.
Liikemies Risto Siilasmaa varoitti Helsingin Sanomissa, että yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset datakeskukset vievät liian suuren osan sähköntuotantokapasiteetista.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) taas on varoittanut datakeskuksiin liittyvästä turvallisuusriskeistä, mikäli niillä on kytköksiä autoritäärisiin maihin.
Laki: Kunnan on pakko myöntää lupa
Datakeskusten kohdalla luvan hyödyntäminen vaatii näyttöjä energiatehokkuudesta, kuten hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämpöverkossa. Esimerkiksi Keravan datakeskushankkeessa vastaavat suunnitelmat on olemassa.
Keravan datakeskuksen taustalla on kiinteistökehitysyhtiö FCDC Corp Oy, joka on ollut pistämässä alulle myös muita vastaavia hankkeita Suomessa.
Keravan rakennusvalvonta arvioi sijoittamisluvan käsittelyajaksi muutaman kuukauden, mikä mahdollistaisi rakentamisen aloittamisen jo syksyllä, vaikka kaavasta tulisikin valituksia ja prosessissa edettäisiin kakkosvaihtoehdon turvin puhtaan siirtymän sijoittamislupaa hyödyntäen.
FCDC Corp Oy:n maanhankinta- ja kehitysjohtaja Jaakko Leinonen ei vastannut Ylen tiedusteluun siitä, aikooko he hyödyntää tarvittaessa kakkosvaihtoehtona puhtaan siirtymän sijoittamislupaa, vaan kertoi tämän hetken suunnitelmasta sähköpostitse:
– Datakeskushankkeemme osalta asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Puhtaan siirtymän sijoittamislupa ei ole suunnitelmissa.
Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön kehittämispäällikkö Paula Mäenpää sanoo, että sijoittamislupa on vaatimuksiltaan samankaltainen kuin kaava, muta asetelma on kunnan kannalta päinvastainen.
– Tässä se velvollisuus on niin päin, että hakija laatii selvitykset ja kunnan on päätös ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa, kertoo Mäenpää.
Suurin ero on kuitenkin vallankäytössä. Siinä missä kaavoitus on kunnan monopoli ja poliittista harkintaa, sijoittamislupa on oikeusharkintaa. Jos ehdot täyttyvät, lupa on sanktion uhalla myönnettävä – halusi kunta sitä tai ei.
Puhtaan siirtymän sijoittamisluvassa on kaavoitusta lyhyemmät ajat ja kapeammat mahdollisuudet valituksille. Valitusoikeus on lähinnä hankkeen läheisyydessä asuvilla ja heillä joiden toimintaan hanke vaikuttaa.
Vatasen mukaan tämä ennakoi tulevaa alueidenkäyttölain uudistusta, jossa myös asemakaavaa koskevia valitusoikeuksia tällä tietämällä tullaan rajaamaan.
