Luotetaanko vai kontrolloidaanko työpaikalla? Tämä on ratkaisevaa yritysten menestyksessä, sanoo tietokirjailija Pauli Forma.
Hänen uusi teoksensa Yrityskulttuuri ja työkyky valottaa sitä, miten työntekijöiden kohtelu ja johtaminen vaikuttavat yritysten menestykseen. Formalla on parinkymmenen vuoden kokemus työkykyyn liittyvistä johtotehtävistä.
Jos yrityksen johto sitoutuu ihmisten työkyvyn edistämiseen ja hyvään työkulttuuriin, syntyy parempia tuloksia.
Tähän pyrkii esimerkiksi kiinteistö-, ravintola- ja siivouspalveluja myyvä ISS-Palvelut.
– Kaikki meidän työmme tapahtuu ihmisten kautta, sanoo työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.
Yksi Pauli Forman nostama menestyksen avain on matala hierarkia. Sen lisäksi hänen mukaansa hyvää työkulttuuria rakentavat myönteinen ihmiskäsitys työntekijöistä, sujuva työnteko, työn rajoista kiinni pitäminen sekä psykologinen turvallisuus.
Vainikkala näkee ISS-Palveluiden työhyvinvointiin tähtäävässä toiminnassa monia yhtymäkohtia tietokirjailija Forman ajatuksiin.
1. Matalassa hierarkiassa on helppo lähestyä toimitusjohtajaa
Matalan hierarkian yhtiöissä asioista on helppoa keskustella.
ISS-Palvelujen Sari Vainikkala tunnistaa matalan hierarkian edut.
ISS-Palveluissa jokaisella työntekijällä on puhelimessaan viestintäkanava, joka muistuttaa WhatsApp-sovellusta. Työntekijät voivat laittaa viestiä vaikka suoraan toimitusjohtajalle.
– Näin on matala kynnys lähestyä ketä tahansa.
Sen sijaan hierarkisessa kulttuurissa mahdollisuudet voivat Forman mukaan mennä ohi. Johdolla ei ole realistista kuvaa arjesta. Kulttuuria leimaa varovaisuus, ja virheitä saatetaan peitellä.
Vainikkalan mukaan hyvinvoivalle työntekijälle sattuu vähemmän tapaturmia. ISS-Palvelut on saanut Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikkamerkin. Yhtiö on myös Työterveyslaitoksen nollan tapaturman työpaikkojen listalla.
Silti juuri mielenterveyteen sekä tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät sairaudet aiheuttavat yhtiössä eniten sairauspoissaoloja. Nämä kaikki ovat myös koko Suomessa yleisimpiä sairauksia, joista Kela korvaa sairauspäivärahoja.
2. Myönteinen ihmiskäsitys lähtee luottamuksesta
Johtajien ja esihenkilöiden ihmiskäsitys määrittää sen, miten he ajattelevat työntekijöistä.
Myönteinen ihmiskäsitys lähtee siitä, että työntekijät ovat luotettavia ihmisiä, jotka haluavat oppia, kehittyä ja tehdä työnsä hyvin.
Kielteinen ihmiskäsitys herättää tarpeen kontrolloida ja valvoa työntekijöitä, koska heihin ei luoteta.
Epäluottamus ei tue yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
3. Sujuvassa työssä jokainen tietää tehtävänsä
Työtä johdetaan siten, että se on selkeää ja sujuvaa.
Jokainen tietää oman tehtävänsä ja roolinsa. Työn prosesseissa ei ole teknisiä häiriöitä, ja järjestelmät toimivat.
– Työn ”flow” jatkuu ilman häiriöitä, Forma tiivistää.
Jos tekniikka tökkii ja vastuualueet ovat epäselviä, voimavarat kuluvat järjestelmiin ja ihmisiin liittyvien sotkujen setvimiseen. Tämä voi aiheuttaa stressiä.
4. Liiallinen venyminen voi aiheuttaa poissaoloja
Hyvinvoivassa työpaikassa työn rajoista pidetään kiinni.
Työn määrä- ja laatuvaatimusten pitää olla realistisia työhön käytettyyn aikaan ja työntekijän voimavaroihin nähden.
Työsuoritteiden tarkka mittaaminen voi olla kuormittavaa.
– Taustalla voivat vaikuttaa yrityksen kovat tulos- tai kasvutavoitteet, jotka otetaan irti vaikka ihmisten selkänahasta. Kasvun pitäisi tapahtua kestävällä tavalla, Forma sanoo.
Joskus työntekijät antavat itse työlleen liian suuren merkityksen. Tämä voi vääristää työ- ja vapaa-ajan tasapainoa. Siitä voi muodostua työpaikalla vallitseva ihanne, johon myös muilla on painetta lähteä mukaan.
Liiallinen venyminen voi aiheuttaa uupumusta ja sairauspoissaoloja.
5. Turvallisessa ilmapiirissä vaikeistakin asioista voi puhua
Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä vaikeistakin asioista ja omista tunteista uskalletaan puhua.
Tämä johtaa siihen, että myös työkykyyn liittyvistä asioista pystytään puhumaan helpommin ja niihin voidaan tarttua ajoissa.
Varhainen puuttuminen saattaa ennaltaehkäistä pitkiä sairauspoissaoloja.
Ihmisten työkyky vaihtelee. Siihen ei vaikuta pelkästään työkuormitus vaan myös henkilökohtainen elämä, jossa voi tapahtua erilaisia kriisejä tai vastoinkäymisiä esimerkiksi perhetilanteen vuoksi.
– Ihminen vain sinnittelee, vaikka pitäisi pysähtyä ja huomata, että nyt ollaan huonolla raiteella, Forma sanoo.
Turvallisessa työpaikassa ei katsota kieroon ihmistä, jonka työkyky on hetkellisesti alentunut.
