Keski-ikäinen, kapinallinen mies yrittää pelastaa tyttärensä hengen. Vauhdikkaan tarinan varrella miehen suupielessä sauhuaa tupakka, sähkötupakka ja marihuanasätkä.
Elokuva on kuusi Oscar-palkintoa voittanut One Battle After Another. Kapinallista miestä esittää Hollywoodin iso nimi, Leonardo DiCaprio.
Menestyselokuva on esimerkki muutoksesta. Vuosituhannen taitteesta lähtien sauhuttelu valkokankailla väheni, mutta nyt se on taas lisääntynyt. Tämä koskee ainakin amerikkalaisia elokuvia, ja niitähän maailmalla edelleen eniten katsotaan.
Amerikkalainen kansanterveysjärjestö Truth Initiative pitää lukua tupakkatuotteiden käytöstä elokuvissa. Yli 50 prosentissa vuoden 2024 huippuelokuvista tupakoitiin, missä oli kymmenen prosenttiyksikön kasvu edelliseen vuoteen nähden.
Järjestö katsoi tämän vuoden kaikki kymmenen parhaan elokuvan Oscar-palkintoehdokasta. Niistä kahdeksassa tupakoidaan.
Sairaalasarjan Iiris sai luvan tupakoida
Petja Peltomaa on moneen kertaan palkittu käsikirjoittaja ja ohjaaja. Lapsena sairastetun astman takia hänellä on aivan erityinen suhde tupakointiin.
Peltomaa tuli alalle vuosituhannen vaihteessa, jolloin tuulet puhalsivat jo vahvasti tupakointia vastaan.
Asenne ulottui myös tv-sarjoihin. Peltomaa oli pääkäsikirjoittajana Tukka auki -sarjassa, jonka tilaaja MTV kannusti luopumaan savukkeista.
– Kanava ohjasi, että älkää laittako tupakkaa päähenkilöiden eikä oikeastaan kenenkään samaistuttavan, hyvännäköisen, nuorekkaan ihmisen käteen tai suuhun. Jos jollekin niin mielellään luusereille, Peltomaa muistelee eikä pitänyt ohjeistusta pahana.
Ylen Syke-sairaalasarjassa kävi toisin. Iina Kuustosen esittämä sairaanhoitaja Iiris tupakoi, koska käsikirjoittaja niin halusi.
Petja Peltomaa käsikirjoitti Syke-sarjaa 2010-luvulla ja kertoo Iiriksen henkilöhahmon tupakoinnista:
2000-luvun alkupuolella tupakointi Hollywoodin tuotteissa todella väheni. Mutta mikä selittää viime vuosien muutosta toiseen suuntaan?
Peltomaa arvelee, että taustalla ovat monet sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja moraalia korostavat kampanjat. Black Lives Matter, Pride, ilmastoliike ja Me Too muuttivat maailmaa.
– Tämä saattaa olla vastareaktiota siihen. Eli minähän päätän itse elämästäni, mikä liittyy oikeistolaiseen, republikaaniseen ajatteluun. Tuntuu siltä, että katsojat ja myös tekijät ovat tavallaan tarttuneet siihen ilmiöön, Peltomaa miettii.
Nuoret ottavat mallia elokuvista
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on seurannut tupakkapolitiikkaa tiiviisti. Hän kertoo, että elokuvista savukkeet vähenivät, kun viime vuosituhannen lopulla ilmi tulleet sopimukset paljastivat Hollywoodin ja tupakkateollisuuden läheisen yhteistyön.
Yksi tunnetuimmista kiinni jääneistä oli näyttelijä Sylvester Stallone. Hänelle tupakkayhtiö Brown & Williamson oli maksanut puoli miljoonaa dollaria vastineeksi heidän tuotteidensa käytöstä viidessä elokuvassa.
Studiot alkoivat siivota elokuvia, ikärajoja nostettiin.
Tupakkateollisuus on kuitenkin aina ollut taitava brändien rakentamisessa. Hiilamo uskoo, että sillä on näppinsä pelissä edelleen.
Tupakointia ja sen markkinointia on jo pitkään säännelty monin kielloin. Maailma on kuitenkin muuttunut.
– Regulaatio ei ole pysynyt perässä, Hiilamo sanoo.
Mitä merkitystä tupakoinnin näkemisellä sitten on? THL:n erityisasiantuntija tutkija Hanna Ollila sanoo, että paljon – varsinkin nuorille.
– Tupakointia näkyy paljon erityisesti nuorten suosimissa sarjoissa ja elokuvissa. Tutkimusnäyttö on aika selvää, että se lisää aloittamisriskiä, Ollila sanoo.
Hiilamon mukaan tupakkateollisuuden moraaliton käyttäytyminen on unohtunut.
– Tupakoinnista on tullut retroa. Elokuvissa sitä esitetään coolina juttuna eli terveystietoisetkin hahmot saattavat tupakoida, Hiilamo sanoo.
Mutta mikä on vanhoille retroa, on nuorille uutta.
– Tupakointi voi näyttäytyä nuorille tosi kiinnostavana, esteettisenä ja hienona. Heillä ei ole sitä historiaa, että ollaan oltu tupakansavuisissa ympäristöissä. Savuttomuus on normaalia, Ollila sanoo.
Petja Peltomaa heittää esimerkin siitä, että kaikki toivo ei ole mennyt, jos tarkoitus on saada tupakointi pysymään vähäisenä ilmiönä.
Ensimmäisessä, vuonna 2001 julkaistussa Bridget Jones -elokuvassa nimihahmo sauhutteli runsaasti. Viime vuonna ilmestyneessä sarjan neljännessä elokuvassa viisikymppiseksi varttunut, Renée Zellwegerin esittämä hahmo sinnittelee nikotiinilaastarilla.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
