Tehokas maankäyttö ja metsätalouden harjoittaminen ovat vähentäneet monien lajien elintilaa ja ravinnonsaantia.
Suomen lintukantojen väheneminen on monitahoinen ongelma, joka ei rajoitu pelkästään Suomen rajojen sisäpuolelle.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Markus Pihan mukaan ongelma on globaali, vaikka paikalliset toimet voivatkin edistää lintujen elinoloja.
Piha painottaa, että erityisesti muuttolinnut ovat haavoittuvaisia, sillä ne voivat kohdata ongelmia pesimäalueillaan Suomessa, muuttoreittivarsillaan ja talvehtimisalueillaan.
– Linnut, joilla on ongelmia kaikilla kolmella alueella, vähenevät kaikkein voimakkaimmin, Piha toteaa.
Yksi keskeinen syy lintukantojen pienentymiseen Suomessa ovat erityisesti vesilintujen osalta vesistöt. Ylirehevöityminen on heikentänyt vesistöjen laatua, mikä puolestaan on vaikuttanut vesilintujen kantoihin.
Merkittäviä tekijöitä lintukantojen vähenemisessä ovat myös maankäytön muutokset, kuten tehoviljelyn lisääntyminen ja avohakkuut.
– Jos on hyvin tehokasta viljelyä, niin lintujen elintila kärsii myös, sanoo Piha.
Esimerkiksi laajoista viljelyalueistaan ja Merenkurkun saaristosta tunnettu Pohjanmaa, on tärkeä alue monille lintulajeille.
Piha kuitenkin huomauttaa, että Pohjanmaalla haasteet ovat samankaltaisia kuin muuallakin Suomessa. Peltosirkkukannat ovat kärsineet, ja kuovi, joka vielä hiljattain menestyi alueella, on alkanut taantua.
– Jos peltotöiden yhteydessä pesintöjen tuhoutumiset tapahtuvat myöhään, eivät kuovit pysty uusimaan pesintöjään ja poikastuotto jää kehnoksi, Piha toteaa.
Lue lisää: Hälyttävä muutos: Suomen lintulajien monimuotoisuus uhattuna – näin lintukannat ovat kutistuneet
Kurki ja moni hanhilaji menestyvät hyvin
Tilanne ei monista haasteista huolimatta kuitenkaan ole toivoton.
Piha nostaa esiin, että myös voittajia lintumaailmasta löytyy, vaikka monet lajit ovatkin vähenemässä. Esimerkiksi kurki ja monet hanhet menestyvät tällä hetkellä hyvin.
Eniten kärsivät pitkän matkan muuttajat.
– Sellainen tietynlainen ”killing combination” on se, että syö hyönteisiä, on pienikokoinen ja muuttaa Afrikkaan talveksi. Tällaisilla lajeilla menee tyypillisesti aika kehnosti, Piha kertoo.
Piha on huolissaan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta, mutta näkee ratkaisuja lintukantojen suojelussa. Hän ehdottaa maatalousympäristöjen monimuotoistamista: viljelyn monipuolistamista, ojanvarsien ja pientareiden hyödyntästä sekä monimuotoisuusalojen perustamista.
Hän nostaa esimerkiksi peltosirkun, joka on ollut pohjalaismaakuntien peltoalueilla aiemmin hyvin runsas.
– Maankäytön tehostuminen, missä kaikki ojat laitetaan putkiin, pensaikkoja ei säästetä ja kesantoalueita ei juuri ole, käy sen verran yksipuoliseksi, että siellä ei sitten ole hyönteisravintoa, mitä lintu tarvitsee pesintään, Piha kertoo.
Pihan mukaan edellä mainitut toimet voivat auttaa kääntämään lintukantojen laskusuunnan ja tarjota elinympäristöjä, joissa linnut voivat menestyä.
– Tarvitaan monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä esimerkiksi maatalousympäristöissä, jotta kannat saadaan kääntymään kasvuun, Piha summaa.
