Maailman­politiikka jyrää somessa paikallis­politiikan – näistä syistä nuoret äänestävät heikosti

Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan kasvaa, mutta alue- ja kuntavaaleissa se ei näy. Tutkijat näkevät tähän ainakin neljä syytä.

Suomalaiset nuoret ovat nyt kiinnostuneempia politiikasta kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

Maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin mukaan 63 prosenttia nuorista kertoi olevansa kiinnostunut politiikasta jonkin verran. Erittäin kiinnostuneita oli peräti 20 prosenttia vastaajista. Barometriin on haastateltu 15–29-vuotiaita nuoria.

Nuorten äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut. Etenkin alue- ja kuntavaaleissa äänestysinto on ollut matala.

Esimerkiksi vuoden 2022 aluevaaleissa vain 27 prosenttia 18–24-vuotiaista kävi äänestämässä.

Kysyimme nuorisotutkijoilta, miksi paikallisvaalit eivät kiinnosta nuoria.

1. Kotikuntaa ei välttämättä tunneta omaksi

Yksi syy nuorten heikkoon äänestysintoon voi olla elämäntilanteessa.

Erikoistutkija Anu Gretschel Nuorisotutkimusseurasta huomauttaa, että nuoruudessa asuinpaikan vaihtaminen on tavallista.

– Etenkin kasvukeskusten ulkopuolella asuvat nuoret muuttavat usein toiselle paikkakunnalle. Uuteen kotikuntaan ei ole ehkä kiinnitytty siinä määrin, että äänestäminen tuntuisi luontevalta.

Gretschelin mukaan Suomessa tulisi harkita äänestysikärajan laskua. Tällöin nuoret saisivat kokemusta äänestämisestä ennen kuin muuttavat opintojen tai työn perässä muualla.

2. Maailmanpolitiikka jyrää paikallisasiat somessa

Kunta- ja aluepolitiikka eivät ole esillä nuorten suosimissa somekanavissa. Siksi maailmanpolitiikka voi tuntua jopa tutummalta kuin kotikunnan asiat.

Nuorisotutkimusseuran vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken mukaan Nuorisobarometri ei kerro, mihin nuorten poliittinen kiinnostus tarkalleen kohdistuu.

– Nuorten kiinnostus politiikkaan alkoi kuitenkin vahvistua samaan aikaan, kun sosiaalinen media yleistyi ja siirryttiin konflikteja korostavaan politiikkaan.

3. Alue- ja kuntavaalit ovat asiavaalit

Nuoret äänestävät innokkaimmin presidentinvaaleissa. Perässä tulevat eduskuntavaalit.

Tomi Kiilakosken mukaan nuorten on helpompi lähestyä henkilövetoisia vaaleja.

– Etenkin presidentinvaaleissa ehdokkaat ovat tunnistettavia hahmoja, joilla on oma henkilöbrändi.

Alue- ja kuntavaaleissa ehdokkaita on paljon, eivätkä yksittäiset ihmiset nouse samalla tavalla esiin.

Ihmisten sijaan alue- ja kuntavaaleissa korostuvat asiat. Niistä nuorten on vaikeampi saada otetta.

– Se on toki vähän paradoksi, koska usein kunta- ja aluepolitiikassa päätetään juuri niistä asioista, jotka ovat nuorille läheisiä, kuten mielenterveyspalveluista, pyöräteistä ja julkisesta liikenteestä, Kiilakoski sanoo.

4. Puolueet eivät puhuttele nuoria

Tomi Kiilakosken mukaan nuorten heikosta äänestysinnosta ovat vastuussa myös puolueet, jotka ovat laiminlyöneet nuorten tavoittelun.

– Esimerkiksi keskustelu hyvinvointialueista kääntyy hyvin nopeasti keskusteluksi kustannuksista. Nuorille tärkeät asiat jäävät mainitsematta.

Kiilakosken mukaan puolueiden pitäisi puhua nuoria kiinnostavista asioista ja tehdä se kielellä, jota nuoret ymmärtävät.

– Keskustelua pitäisi käydä areenoilla, mitä nuoret seuraavat. Jos lähetät paikallislehteen mainoksen tai jaat torilla makkaraa, se ei ole se tapa, millä tavoittaa nuoret. Poliitikot kyllä tietävät sen.