Etelä-Savon riistaneuvoston puheenjohtaja arvioi, että riski taudin leviämiseen Etelä-Savoon on olemassa. Valmiustasoa ei ole vielä nostettu.
Etelä-Savossa metsästäjät seuraavat tarkasti sikaruttotilanteen kehittymistä. Etelä-Karjalassa metsästäjiä on koulutettu etsimään kuolleita villisikoja maastosta taudin levinneisyyden selvittämiseksi.
Etelä-Savossa valmiustasoa ei olla vielä nostettu, eikä koulutuksista ole ollut edes puhetta, kertoo riistaneuvoston puheenjohtaja Esa Hinkkanen. Aihe kuitenkin puhuttaa metsästäjien keskuudessa paljon.
Siat tulevat Savoon Kaakosta
Hinkkanen arvioi, että riski taudin leviämiseen on olemassa, sillä villisiat tulevat Etelä-Savoon nimenomaan Kaakkois-Suomesta.
– Juuri siksi siellä on rajoitettu esimerkiksi metsätaloutta ja kaikkea toimintaa, mikä voisi saada villisiat liikkeelle ja vaihtamaan maakuntaa, Hinkkanen sanoo.
Kuolleita villisikoja on löydetty esimerkiksi Virolahdelta, missä toimii Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistys.
Videolla Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Taurama arvioi, miksi tilanteen hoitaminen on vaikeaa.
Etelä-Savossa pienehkö kanta
Villisikakanta on Etelä-Savossa pienempi kuin Kaakkois-Suomessa. Hinkkasen mukaan villisian metsästys on ollut Etelä-Savossa pienimuotoista, eikä maakunnassa ole ollut tapana esimerkiksi järjestää villisioille ruokkimispaikkoja.
– Suhtautuminen villisikoihin on ollut täällä aika rajua, koska emme ole halunneet päästää kantaa kasvamaan isoksi.
Metsästäjät alkavat koota rivejään, jos Ruokavirasto niin ohjeistaa.
– Riistanhoitoyhdistykset ovat tarvittaessa yhteydessä metsästäjiin ja haalivat joukot kasaan, Hinkkanen sanoo.
