Suomessa on tehty kymmenen vuoden aikana toistuvia havaintoja uusista hirvilajeista.
Viimeksi Viitasaarella havaittiin harvinainen siperianvapiti syyskuun puolivälissä.
Vapiteja on havaittu Suomessa aiemmin Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi Suomessa on Suomen Riistakeskuksen mukaan havaittu esimerkiksi japaninpeuroja sekä saksanhirviä.
Erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen Riistakeskuksesta sanoo, että eläinten määrä on silti edelleen pieni.
– Kyse on muutamista yksilöistä, ei lisääntyvistä kannoista, hän sanoo.
Lajin vakiintuminen edellyttää, että Suomeen saapuu urosten lisäksi naaraita. Kanta alkaa muodostua vasta, kun laumoissa syntyy vasoja.
Vapitit ja japaninpeurat ovat tulleet Suomeen Venäjältä. Saksanhirviä on siirtynyt Suomeen ainakin Pohjois-Ruotsista.
Saksanhirvestä esiintyy Venäjällä myös keskiaasialainen alalaji, maraali.
Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että aiempina vuosina Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa on tehty havaintoja hirvieläimistä, joita on luultu maraaleiksi.
Vilkasta keskustelua tutkijapiireissä
Viitasaaren vapitihavainto on herättänyt tutkijoiden kiinnostuksen. Lajin tunnistuksesta on käyty viime päivät vilkasta keskustelua.
Henttonen on saanut venäläisiltä tutkijaystäviltään vahvistuksen, että Viitasaaren yksilö on vapiti.
– Rajan takana Karjalassa on tarhoja, joissa kasvatetaan vapiteja, hän kertoo.
Viitasaarella nähty yksilö on tähän mennessä läntisin havainto siperianvapitista Suomessa. Henttosen mukaan sen perusteella myös vanhat havainnot maraaleista pitää muuttaa siperianvapiteiksi.
– Sekaannusta on aiheuttanut se, että Venäjällä monista saksanhirvensukuisista eläimistä käytetään yleisesti sanaa maraali, Henttonen sanoo.
Uusi laji pitää huomioida laissa
Lajien määrittelyllä on merkitystä, koska uusien hirvilajien tulo Suomeen vaikuttaa metsästyslainsäädäntöön.
– Tällä hetkellä vapitia ei saa Suomessa ampua, koska sitä ei mainita metsästyslaissa riistalajilistalla, Henttonen sanoo.
Sen sijaan saksanhirvi on lain nojalla rauhoitettu. Henttosen mukaan vapiti on vieraslaji, koska se on tuotu Suomen lähialueelle.
– Aika näyttää, lisääntyykö vapitikanta niin, että siitä voi joskus tulla metsästyslain alainen riistalaji, hän sanoo.
Yksi vaihtoehto on myös estää vieraslajin leviäminen ja runsastuminen Suomessa.
Urokset eivät yksin riitä
Suomen Riistakeskuksen erityissuunnittelija Mikael Wikströmin mukaan vapiteja voi olla Suomessa tällä hetkellä enemmän kuin saksanhirviä, mutta tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa.
– Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa lajin levinneisyysalue kasvaa koko ajan. Olisin yllättynyt, jos Suomeen ei muodostuisi vakiintunutta saksanhirvikantaa jossain vaiheessa, Wikström sanoo.
Saksanhirvi on tällä hetkellä yleinen koko Itämeren rannikolla Suomea lukuun ottamatta.
Riistakamerakuvien perusteella Suomessa on tehty toistaiseksi havaintoja vain saksanhirviuroksista.
Uuden lajin mukana uusia loisia
Ilmaston lämpeneminen voi muuttaa Suomen hirvieläinlajistoa.
Esimerkiksi eteläisen Suomen kesistä voi tulla hirville liian kuumia ja kuivia, jolloin ne joutuvat vetäytymään nykyistä pohjoisemmaksi.
Sen sijaan saksanhirvet, kauriit ja villisiat voisivat runsastua Etelä-Suomessa.
Esimerkiksi Venäjällä vapiteja ja maraaleja on siirretty idästä ja etelästä maan länsiosiin metsästystä ja tarhausta varten. Luontoon vapautetut eläimet leviävät vähitellen myös Suomeen.
Emeritusprofessori Heikki Henttonen suhtautuu lajien siirtämiseen uusille alueille kriittisesti, sillä siihen liittyy riskejä.
– Esimerkiksi vapitit ja maraalit ovat kaukaisilla alkuperäalueillaan sopeutuneet erilaisiin olosuhteisiin, loisiin ja eläintauteihin kuin kotimaiset tai eurooppalaiset lajit. Ne voivat tuoda mukanaan meidän paikallisille lajeille haitallisia tauteja ja loisia, Henttonen sanoo.
