Syynä on puhelimen tuijoittaminen ilman taukoja, mikä johtaa silmien rasitustilaan.
Nuoret pitävät puhelinta usein aivan naaman edessä. Tämä lisää silmien rasitusta.
Puhelimen katselun vaikutus on huomattu näöntarkastuksissa viimeisten 5–6 vuoden aikana, Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Riikka Torvela kuvaa optikoiden havaitsemaa ilmiötä.
– Näöntutkimuksiin alkoi tulla nuoria ihmisiä, jotka valittelivat, että on jotenkin outo olo silmissä, Torvela kuvailee.
Silmien on tehtävä enemmän töitä, kun katsoo aivan lähelle. Siksi ne kuormittuvat. Sen takia näöntarkastuksissa ei välttämättä saada todellista kuvaa näkökyvystä, kun silmässä on ikään kuin rasitustila on koko ajan päällä.
Näöntarkastuksissa onkin jouduttu käyttämään viime vuosina enemmän rentouttavia silmätippoja.
Ne estävät hetkellisesti silmän tarkentamista säätelevän lihaksen toiminnan. Näin saadaan selville silmän todellinen taittovirhe ilman rasituksen vaikutusta.
Tippojen vaikutus kestää yleensä muutamia tunteja. Sinä aikana lähinäkö on hetkellisesti heikentynyt.
– Tippojen käyttö on hyvä asia, sillä niiden avulla varmistetaan, että nuori saa tarvittaessa oikeanlaisen näönkorjauksen, Torvela kertoo.
Joskus tarkastuksessa voi tippojen laiton jälkeen käydä ilmi, että silmälaseja ei tarvitakaan – silmät olivatkin vain rasittuneet.
Puhelinta tuijottamalla ei voi pilata silmiään
Alle 10-vuotiaiden lasten näöntarkastuksissa rentouttavia tippoja on käytetty aiemminkin varsin yleisesti, koska lasten silmät ovat niin mukautumiskykyisiä. Ilman tippoja voi olla vaikea selvittää lapsen todellinen silmälasien tarve.
Viime vuosina rentouttavien tippojen käytön tarve on laajentunut koskemaan yhä useammin myös teini-iässä olevia nuoria ja jopa nuoria aikuisia, Torvela kertoo.
Torvelan mukaan puhelinta tuijottamalla ei voi pilata silmiään, mutta intensiivinen käyttö voi aiheuttaa ikäviä oireita, kuten päänsärkyä, silmien kuivumista ja näöntarkkuuden vaihtelua.
Puhelimen tuijottaminen tauotta rasittaa silmiä. Olisi hyvä muistaa katsoa välillä kauas.
Tähän hyvä apu on kansainvälinen 20-20-20-sääntö, eli 20 minuutin välein pitäisi katsoa vähintään 20 sekuntia 20 jalan eli kuuden metrin päähän. Kauemmas katsoessa silmä rentoutuu.
Esimerkiksi bussimatkalla voi välillä ihailla maisemia sen sijaan, että tuijottaa puhelinta.
