Rokote antaa suojaa puutiaisaivotulehdusta vastaan. Riskialue voidaan määritellä esimerkiksi postinumeroalueen perusteella.
Jos ihminen asuu punkkien levittämän puutiaisaivotulehduksen (TBE) riskialueella, hän voi saada ilmaisen rokotteen tautia vastaan. Riskialueiden rajaukset ovat aiheuttaneet hämmennystä.
Esimerkiksi Oulussa keskustelua on herättänyt se, että Kaakkurin postinumeroalueella asuvat saavat tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvan maksuttoman rokotuksen, mutta kaikki Kaakkurin suuralueella asuvat eivät sellaista saa.
Kaakkurin asuinalueella asuu noin 12 000 ihmistä ja Kaakkurin postinumeroalueella asukkaita on noin 5 000.
Ihmettelyä rokotusten rajauksesta on ollut niin sosiaalisessa mediassa kuin rokotuspaikoillakin.
Jotta rokotteen saa ilmaiseksi, alueen pitää kuulua kansalliseen rokoteohjelmaan. Maksuttomista rokotuksista päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Suositukset tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Oulun yliopiston lastentautiopin professori Mika Rämet on sitä mieltä, että kaikkien oululaisten kannattaisi ottaa punkkirokote.
– Punkit eivät hoksaa kunnan rajoja kunnioittaa, Rämet sanoo sanomalehti Kalevan haastattelussa.
Hän sanoo haastattelussa, että rokotus voi olla yksilöllisesti hyödyllinen, vaikka se ei olisikaan väestötasolla rahapanostuksen arvoinen.
Kaakkuri lisättiin ensimmäisenä alueena Oulussa tammikuussa TBE-rokotusohjelmaan. Samaan aikaan ohjelmaan lisättiin Pyhäranta, postinumeroalueita Hangosta, Helsingistä, Kemiönsaaresta ja Kuopiosta sekä uusia alueita Kirkkonummelta.
Ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että ei ole olemassa yhtä yksiselitteista tapaa, jolla uusia alueita valitaan mukaan rokotusohjelmaan. Rajauksena voi olla valittu alue, postinumeroalue tai vaikka kokonainen saari.
Ratkaisevaa on, kuinka paljon tautitapauksia alueella esiintyy.
– Käytössä on sekä THL:n ylläpitämä tartuntatautirekisteri että haastattelut, joita hyvinvointialueiden tartuntatautiyksiköt tekevät, hän sanoo.
THL:lle on olennaista tietää se, mistä tartunnan aiheuttanut puutiainen on iholle tarttunut. Sen perusteella tautiriski voidaan kohdentaa oikealle alueelle.
Borrelioosia vastaan rokote vielä kehitteillä
Puutiaisaivotulehduksen aiheuttamat kuolemat ovat harvinaisia, mutta niitä tapahtuu vuosittain. Myös toinen punkkien levittämä tauti, borrelioosi, voi aiheuttaa hankalia oireita.
Hannila-Handelberg muistuttaa, että borrelioosia vastaan ei ole vielä olemassa rokotetta, mutta sellainen on kehitteillä.
THL:n tilastojen mukaan puutiaisaivotulehdustapauksien määrä on ollut 2020-luvulla voimakkaassa kasvussa.
Selvästi useampi puutiainen kantaa borrelioosia kuin puutiaisaivokuumetta. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Niina Kiljunen kertoo, että noin joka viides puutiainen kantaa borrelioosia. Luvuissa on alueellisia eroja.
Puutiaisaivokuumetta kantaa yksi tai kaksi sadasta puutiaisesta.
Videolla Oulun yliopiston tutkijat kertovat varhaisesta punkkikeväästä ja punkkien leviämisestä:
