Suden toivottu ihmisarkuus lisääntyy metsästyksellä hyvin hitaasti. Kiintiömetsästys on jatkumassa tulevana talvena.
Suden metsästyksen vaikutuksista valtaosa on vielä selvittämättä. Viime talvena susia kiintiömetsästettiin ja sama on todennäköisesti edessä myös tulevana talvena.
Susia metsästettiin usealla perusteella. Jahti tähtäsi kotieläinvahinkojen ja vaaratilanteiden vähentämiseen, sisäsiittoisuuden vähentämiseen, metsäpeuran vasojen suojeluun ja koirasusien poistoon.
Jahdin vaikutuksista on kuitenkin vielä niukasti tietoa, sanoo suurpetojen ekologian tutkimusprofessori Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Esimerkiksi kotieläinvahingot ovat saattaneet valtakunnallisesti laskea, mutta sitä ei tiedetä, ovatko vahingot vähentyneet juuri niillä alueilla, joilla sutta metsästettiin.
– Jos koko laumaa ei ole saatu metsästettyä, yksittäiset sudet voivat lähteä kuljeskelemaan ja aiheuttaa jopa aikaisempaa enemmän haitallisia ilmiöitä. Eli teoriassa käänteinenkin lopputulos on mahdollinen, Huitu sanoo.
Kiintiöalueet eivät myöskään pysyneet pitkään tyhjänä. DNA-näytteiden perusteella havaittiin, että tyhjentyneet kiintiöalueet täyttyivät nopeasti naapurireviirien susilla.
Ihmisarkuuden lisääntyminen voi viedä pitkään
Metsästäjät ovat perustelleet jahdin tarpeellisuutta myös sillä, että se lisää suden ihmisarkuutta, mikä saa sudet pysymään kauempana ihmisistä ja kotieläimistä.
Tutkimusprofessori Otso Huitun mukaan tutkimusnäyttö on suden kohdalla ristiriitaista, eikä metsästyksen aiheuttamaa ihmisarkuutta ole pystytty yksiselitteisesti osoittamaan.
Ihmisarkuuden lisääntyminen on mahdollista, mutta se ei käy kovin nopeasti.
– Se on hidas prosessi, jossa metsästyksen myötä poistuu niitä yksilöitä, jotka ovat tulleet herkemmin ihmisten lähelle.
Huitu myös toppuuttelee soveltamasta muualla maailmassa suurpedoista saatuja tutkimustuloksia suoraan Suomen petoihin.
Karhusta on tutkimustietoa, jonka mukaan ne ovat ihmisarempia Skandinaviassa ja Suomessa kuin Pohjois-Amerikassa, minkä on otaksuttu johtuvan pitkään jatkuneesta metsästyksestä.
– Monesti keskustelu tuntuu menevän niin, että karhut alkavat karttaa ihmistä heti kun metsästys alkaa. Mutta ei se ihan sormia napsauttamalla tapahdu, Huitu sanoo.
Suden ihmisarkuutta ei ole Suomessa tutkimuksella selvitetty.
Kannan kasvu taittui
Tiedon niukkuuteen on Huitun mukaan kaksi syytä. Ensinnäkään Luke ei ole vielä ehtinyt tutkia kaikkia vaikutuksia, tosin tutkimussuunnitelmia on olemassa.
Toinen syy on se, että metsästyksen vaikutukset eivät muutamassa kuukaudessa välttämättä edes näy.
– Niin kuin otaksuimme, tulossa on toinen metsästyskausi ja sama todennäköisesti toistuu tulevina vuosina. Aineistoa varmasti kertyy, Huitu sanoo.
Viime talven kiintiömetsästyksen vaikutuksista tiedetään varmaksi vain yksi: kannan kasvu pysähtyi. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia pentuja on syntynyt suurin piirtein saman verran kuin susia kuoli metsästykseen ja luonnollisiin syihin.
