Suomessa on kasattu jälleen uusi eläkeuudistus, jonka lopullinen vahvistus saadaan todennäköisesti ensi viikolla.
Suurin muutos koskee sitä, miten työeläkeyhtiöt saavat jatkossa sijoittaa suomalaisten yhteisiä eläkevaroja. Jatkossa eläkeyhtiöt saavat – ja ne käytännössä velvoitetaan – ottamaan suurempaa riskiä eläkesijoituksissa.
Se merkitsee kasvavia tuottoja.
– Vaikutus on merkittävä. Tarkempiin lukuihin palaamme vasta, kun yksityiskohdat selviävät, sanoo eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.
Eläketurvakeskus (ETK) odottaa koko työeläkekenttää koskevien laskelmiensa perusteella tuntuvaa kasvua kaikille eläkevakuuttajille.
– Viimeisen 20 vuoden aikana reaalituotto on ollut 4 prosentin kieppeillä. Siihen voi tulla päälle 0,2–0,4 prosenttiyksikköä, ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto toteaa.
Se tarkoittaisi 5–10 prosentin kasvua vuosituottoon.
Suurempi tuotto kelpaa varmasti niin nykyisille kuin tulevillekin eläkeläisille. Mutta mitä tarkoittaa riskin kasvu ja minkälaisia uhkia siitä seuraa?
Lisää osakkeita
Konkreettisesti riskin lisäys tarkoittaa etupäässä sitä, että entistä suurempi osa eläkevaroista sijoitetaan jatkossa osakkeisiin.
ETK arvioi, että osakkeiden osuus voi nousta vakuuttajilla keskimäärin noin kymmenen prosenttiyksikköä. Nykyisin eläkesijoituksista hieman yli puolet on osakkeissa.
Eläkeyhtiöt ovat jo kasvattaneet osakkeiden osuutta omistuksistaan läpi koko 2000-luvun. Se on tuonut yhtiöille aiempaa suurempia tuottoja.
Osakkeiden riski näkyy ennen kaikkea niiden suurempana arvonvaihteluna.
– Jatkossa eläkeyhtiöt tulevat raportoimaan entistä isompia miinusmerkkisiä tuottoja, kun tulee jokin kriisi osakemarkkinoilla, Risto Murto sanoo.
Hyvinä vuosina ja pitkässä juoksussa odotuksena taas on suurempi tuotto. Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat aina tuottaneet muita perinteisiä sijoituksia enemmän.
Eläkesijoituksissa riskejä kuitenkin pienentää se, että sijoitushorisontti on vuosikymmenten mittainen, toteaa Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen.
– Kun puhutaan pitkästä aikavälistä, sijoitusten arvo ehtii heilua alas ja ylös, alas ja ylös. Mutta korkeampi tuotto pätee edelleen pitkällä aikavälillä.
Uhkakuva: Sijoitustappioita joudutaan paikkaamaan
Uhkakuva on siinä, että sijoitusmarkkinoilla tulisi eteen poikkeuksellisen pitkä huono jakso, jossa eläkevarojen arvo laskisi erityisen jyrkästi.
ETK:n Kautto sanoo, että tällaisessa skenaariossa voitaisiin joutua kajoamaan eläkemaksuihin tai eläkkeiden kokoon, jos näyttäisi siltä, että yhtiöt eivät selviäsi eläkemenoistaan.
– Olisi mietittävä maksun korottamisen tarvetta tai toisaalta joitakin sopeutustoimia eläke-etuuksien puolella.
Tällainen riski ei kuitenkaan ole todennäköinen.
Laboren Ohto Kanninen hakee vertailua historiasta. Hän toteaa, että aiemmissa pörssiromahduksissa esimerkiksi finanssikriisin ja koronan aikaan maksuihin ja eläkkeisiin ei ole tarvinnut puuttua. Hän sanoo, että vastaavista romahduksista selvittäisiin uudellakin säännöstöllä.
Aiemmissa romahduksissa yhtiöiden vakavaraisuus on kyllä heikentynyt.
Uudessa reformissa eläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimusta kevennetään, millä sallitaan eläkevarojen suuremmat arvonmuutokset. Se tuo niille lisää liikkumavaraa tilanteisiin, joissa markkinat rytisevät.
Näin yhtiöt eivät joudu niin herkästi tilanteeseen, jossa niiden täytyisi pakkomyydä osakkeita. Säädökset velvoittavat yhtiöitä vähentämään osakkeiden tai muiden riskipitoisten sijoitusten osuutta, jos vakavaraisuus laskee liikaa.
Vuonna 2008 finanssikriisissä eläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimusta myös kevennettiin väliaikaisella lailla. Näin toimittaisiin todennäköisesti jatkossakin, jos erityisen synkkä tilanne koittaisi.
Mikko Kautto sanoo, että tällä hetkellä eläkeyhtiöiden vakavaraisuus on hyvällä tolalla.
Automaattileikkuri putosi uudistuksesta
Eläkeuudistuksen neuvotteluissa kaavailussa oli niin sanottu automaattinen vakauttaja. Sillä olisi päätetty etukäteen, mitä tehdään, jos eläkkeiden rahoitus heikkenisi tietyn rajan alapuolelle.
Käytännössä vakauttaja olisi leikannut automaattisesti eläkkeitä, korottanut eläkemaksuja tai tehnyt molemmat.
Tällaista vakauttajaa ei ole kuitenkaan tulossa. Sen puuttumista ovat kritisoineet esimerkiksi ekonomistit ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).
Se tarkoittaa sitä, että huonossa tilanteessa edessä olisivat uudet neuvottelut siitä, mistä lisäraha kaivetaan. Nytkin kovimmat kiistat uudistuksen neuvotelleilla työmarkkinajärjestöillä oli juuri vakauttajasta.
Vaikka sijoitusriskit pysyisivät kurissa, eläkejärjestelmää joudutaan luultavasti taas ennen pitkää viilaamaan. Syy on se, että syntyvyys heikkenee yhä ja eläkeläisiä on jatkuvasti enemmän.
Ekonomisti: Eläkeuudistus suosii nykyisiä eläkeläisiä, riskin kantavat nuoret