Ruotsalaiset tutkijat varoittivat hiljattain Euroopan koivuja uhkaavasta hyönteisestä, pronssijalosoukosta. Kyseessä on Pohjois-Amerikan kotoperäinen laji, jota ei ole vielä tavattu Euroopassa.
Tutkijaryhmän tiedotteen mukaan koivuja syövä hyönteislaji kykenisi tappamaan kaikki Euroopan koivut, mikäli se pääsisi leviämään mantereelle. Asiasta kertoi aiemmin metsäalan verkkolehti Forest.fi.
Ruotsalaistutkijoiden näkemykset perustuvat havaintoihin Pohjois-Amerikasta, jossa pronssijalosoukko on hävittänyt nopeasti puistoon istutettuja eurooppalaisia koivuja, kuten raudus- ja hieskoivuja.
Olosuhteet suojaavat täystuholta
Tutkimusprofessori Matti Koivula Luonnonvarakeskuksesta vahvistaa, että pronssijalosoukko olisi Eurooppaan saapuessaan luultavasti tuhoisa.
Hän ei kuitenkaan usko, että laji onnistuisi hävittämään koivut tyystin Euroopasta.
– Ruotsalaistutkijoiden näkemys perustunee oletukseen, että Pohjois-Amerikan olosuhteet ja itse koivuyksilöt olisivat samanlaisia kuin Euroopassa, Koivula sanoo.
Koivulan mukaan koivujen geneettinen monimuotoisuus on Euroopassa kuitenkin paljon korkeampi ja niiden puolustuskemikaalikoostumus on luultavasti monin paikoin erilainen. Myös puisto kasvupaikkana poikkeaa metsästä.
Tuhohyönteispopulaation kokoon taas vaikuttavat sopivien isäntäpuiden ja ilmaston lisäksi luontaiset kilpailijat, saalistajat, loiset ja sienitaudit.
– Arvelisin, että kun meillä on tämmöinen olosuhteiden cocktail, niin pronssijalosoukon mahdollisuudet laajamittaiseen tuhoon ovat rajallisempia, Koivula sanoo.
Hyönteinen ei myöskään syö nuorta taimikkoa, joten ne joka tapauksessa selviäisivät.
Lajeja kulkeutuu jatkuvasti uusille alueille, mutta niiden asettuminen on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.
Matti Koivula, tutkimusprofessori
Silti riski Suomellekin
Mahdollisista sopeutumisvaikeuksista huolimatta pronssijalosoukkoon ei sovi suhtautua vähätellen.
Päinvastoin. Koivula tutkimusryhmineen arvioi Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa selvityksessä, että pronssijalosoukko muodostaa merkittävän riskin Euraasian koivuille.
– Meillä on Suomessakin aika isoja yhtenäisiä koivikoita, ja koivuja on muutenkin miltei kaikkialla. Arvelisin, että pronssijalosoukko aiheuttaisi merkittäviä tuhoja vähintäänkin paikallisesti.
Aikuinen pronssijalosoukko pystyy lentämään useita kilometrejä ja se on nopea lisääntymään. Pohjois-Amerikan esimerkki osoittaa, että eurooppalaiset koivut ovat sille hyviä isäntäpuita.
Puuta syövät ainoastaan hyönteisen toukat. Lahoaminen alkaa latvasta, ja puu kuolee ajan saatossa pystyyn. Erityisen alttiita ovat jo valmiiksi huonokuntoiset puut.
Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät kuivat ja kuumat kesät luovat otolliset olosuhteet pronssijalosoukolle. Ne rasittavat puita ja tehostavat tuhohyönteisten lisääntymistä.
Vaikeasti tunnistettava
Koivula pitää mahdollisena, että pronssijalosoukko voisi tulevaisuudessa levitä Eurooppaan ja Suomeen puutavaraliikenteen mukana. Todennäköisyyttä hän ei osaa arvioida.
– Lajeja kulkeutuu jatkuvasti uusille alueille, mutta niiden asettuminen ja voimakas runsastuminen ovat enemmänkin poikkeus kuin sääntö, Koivula huomauttaa.
Torjunnassa ratkaisevaa olisi lajin aikainen havaitseminen. Esimerkiksi Vantaalta löydettiin vuonna 2015 toinen lehtipuita tuhoava vieraslaji, aasianrunkojäärä. Se havaittiin nopeasti ja onnistuttiin hävittämään.
Ihanteellisesti näin pysähtyisi myös pronssijalosoukko, sanoo Koivula.
– Jos kanta saa muutaman vuoden rauhassa kasvaa, niin sitten ollaan kyllä jo myöhässä torjunnan kanssa.
Pronssijalosoukon tunnistaminen luonnossa olisi kuitenkin aasianrunkojäärää vaikeampaa. Aikuinen pronssijalosoukko on pituudeltaan vain noin 7–12 millimetriä, toukka hieman isompi.
– Pronssijalosoukko on paljon kinkkisempi, koska se ei ole ollenkaan huomiota herättävä. Myös latvuksesta kuolleita koivuja näkee metsissä suhteellisen paljon, eikä tämä oire ole siksi kelvollinen lajin tunnistamisessa.
Ruotsalaistutkijat ovat kehittäneet lajin tunnistamista maastosta kerättävien dna-näytteiden perusteella. Keinosta olisi hyötyä Suomellekin, mikäli se osoittautuu tehokkaaksi, Koivula arvioi.
Metsäradiossa puitiin vuonna 2016 Vantaan aasianrunkojäärätapausta:
Metsäteollisuuskin kärsisi
Koivulan mukaan pronssijalosoukko pystyy tappamaan muutamassa vuodessa satoja, jopa tuhansia hehtaareja koivikkoa, mikäli laji Suomeen asettuu ja puusto on huonossa kunnossa.
Se tietäisi merkittävää vahinkoa metsäteollisuudelle, jolle hyönteisen suosimat raudus- ja hieskoivu ovat merkittävä raaka-aine.
Tuholaisten leviämisen estämiseksi Suomeen tuleva puutavara tarkastetaan maahantuontipaikoissa. Riskialueilta tuotu raakapuu kuumennetaan.
Koivulan mukaan yleisemminkin puustotuhojen hillinnässä on olennaista, että puita istutettaisiin lajille sopiville kasvupaikoille, jotta ne säilyisivät elinvoimaisina.
– Metsätaloudella on tässä oma osuutensa myös. Jos kasvatetaan yhden puulajin metsiköitä, niin tällaisissa tapauksissa ne voivat olla ongelmallisia.
Ärhäköistä tuholaisista julkisuutta on saanut erityisesti kuusia tuhoava kirjanpainaja:
