Teho-osastolla aivot jäävät usein ilman valvontaa, toisin kuin sydän ja keuhkot. Aivojen toiminnan seuranta tarjoaa miljardiluokan kaupalliset mahdollisuudet.
Tehohoidossa aivojen toimintaa valvottiin vuosien ajan vain hetkittäin, ei jatkuvasti. Oululainen lääkäri ja insinööri Jukka Kortelainen koki tämän vakavana ongelmana ja päätti toimia.
Nyt hänen ja kumppaniensa Cerenion-yrityksen tekoälyratkaisu antaa hoitajille mahdollisuuden seurata potilaan aivojen tilaa, ja se on jo käytössä useissa Suomen suurissa sairaaloissa.
– Aivojen toimintaa seurataan tällä hetkellä selvästi harvemmin ja epäjärjestelmällisemmin kuin esimerkiksi sydämen tai keuhkojen toimintaa, vaikka aivotoiminnalla on keskeinen merkitys potilaan ennusteelle, sanoo teho-osaston ylilääkäri Tero Ala-Kokko Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS).
Aivojen valvonta on jäänyt tehohoidossa vähemmälle
Jukka Kortelaisen mielestä tehohoidon onnistuminen mitataan lopulta siinä, miten aivot toipuvat.
– Hyvä elämä on mahdollinen vain, jos aivot toimivat hyvin hoidon jälkeen, Kortelainen painottaa.
Kortelainen kohtasi ongelman kymmenisen vuotta sitten tutkiessaan sydänpysähdyspotilaita. Potilaat makasivat tajuttomina, eikä heidän toipumisennusteestaan ollut varmuutta päiväkausiin.
Tutkimuksissaan Kortelainen huomasi, että aivosähkökäyrästä (EEG) löytyi piirteitä, jotka auttoivat arvioimaan potilaan toipumista. Tämä synnytti lääketieteellisen kiinnostuksen ja ajatuksen kaupallisesta mahdollisuudesta.
– Mielestäni vain kaupallistamalla tällainen tutkimuslöytö saadaan käyttöön, hän sanoo.
Miksi aivojen valvonta on niin vaikeaa? Kortelaisen mukaan syitä on kaksi: Ensinnäkin mittaus on haastavaa, sillä perinteinen EEG-mittaus vaatii erikoislaitteita ja koulutettua henkilökuntaa, mikä aiheuttaa viivettä. Toiseksi tulkinta vaatii erikoisosaamista.
– Teho- ja päivystyslääkärit ovat usein kokemattomia EEG-tulkinnoissa. Tulkintaan tarvitaan neurologin tai kliinisen neurofysiologin osaamista, Kortelainen selittää.
– Erikoislääkäreitä ei ole aina saatavilla, etenkään päivystysaikana.
Cerenionin ratkaisulla pyritään vastaamaan molempiin haasteisiin. Helppokäyttöinen, otsalle asetettava anturi mahdollistaa nopean mittauksen ilman erikoiskoulutusta.
Tekoäly muuntaa monimutkaisen datan ymmärrettävään muotoon
Tekoäly on laitteen keskeinen osa.
– Meidän ratkaisun keskiössä on tekoälypohjainen ohjelmisto, joka muuntaa vaikeasti tulkittavaa aivosähkökäyrää helpommin ymmärrettävään muotoon, Kortelainen kuvaa.
Käytännössä tekoäly muuntaa monimutkaisen datan yksittäisiksi numeroarvoiksi. Näin myös henkilökunta ilman neurologian erikoisosaamista voi arvioida potilaan tilaa ja hoidon tarvetta.
– Laitteen suurin potentiaali liittyy siihen, että se tuo aivotoiminnan näkyväksi tavalla, joka on paremmin integroitavissa tehohoidon arkeen. Se mahdollistaa esimerkiksi ei-kouristuksellisten epileptisten kohtausten havaitsemisen, jotka muuten jäävät helposti tunnistamatta, Ala-Kokko kertoo.
Valmistaja vastaa laitteiston toiminnasta
Oulun yliopistollisessa sairaalassa Cerenionin ohjelmiston sisältävää BrainStatus-monitoria käytetään muun muassa sydänpysähdyspotilaiden ennustearvioinnissa ja epilepsian diagnostiikassa.
– Laite on koettu teknisesti helppokäyttöiseksi ja nopeasti käyttöönotettavaksi ilman laajaa koulutusta. Diagnostinen tulkinta tehdään aina neurofysiologin toimesta etänä, Ala-Kokko sanoo.
– Palaute on ollut kyllä erinomaista. Usein paluuta entiseen ei haluta tehdä sen jälkeen, kun päästään tuota meidän ratkaisua käyttämään, Kortelainen kertoo.
Kortelainen korostaa, että lääkinnällisissä laitteissa käytettävä tekoäly ei ole itseoppivaa. Algoritmit opetetaan ja jäädytetään ennen käyttöönottoa – eli ne eivät muutu itsestään käytön aikana. Valmistajalla on vastuu laitteen toiminnasta, ja laite hyväksytään viranomaisten toimesta.
