Ksylitolin käytöllä ei ole suoraa yhteyttä sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riskiin, kritisoi hammaslääketieteen laitoksen dosentti.
Ksylitolin suuri pitoisuus veressä saattaa kasvattaa sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä, Euroopan kardiologisen seuran julkaisemassa tutkimuksessa todetaan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 17 710 ihmistä Kanadassa ja Euroopassa. Korkeimpaan neljännekseen kuuluneiden veren ksylitolipitoisuutta verrattiin matalimman neljänneksen pitoisuuksiin.
Kuuden vuoden tarkastelujakson aikana korkeimpaan neljännekseen kuuluneilla oli tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suurempi todennäköisyys kuolla, saada sydänkohtaus tai aivohalvaus kuin matalimmalla neljänneksellä.
Kolmenkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana todennäköisyys esimerkiksi sydänkohtaukselle oli puolestaan 18 prosenttia korkeampi niillä, joiden veren ksylitolipitoisuus oli suurempi.
Käytöllä ei ole suoraa yhteyttä kohonneen riskin kanssa
Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen dosentti Eva Söderling suhtautuu tutkimuksen havaintoihin varauksella.
Tutkimuksessa ei Söderlingin mukaan esimerkiksi mainita, että kukaan tarkastelluista ihmisistä olisi syönyt tarkastelujakson aikana ksylitolia. Näin ollen suoraa yhteyttä veren korkean ksylitolipitoisuuden ja kohonneen terveysriskin välillä ei voida osoittaa.
– Ei voi ensinnäkään sanoa, että ksylitolin käytöllä olisi tällaista riskiä, ja että se liittyisi nimenomaan sen käyttöön.
Söderling huomauttaa myös ksylitolin käyttöön liittyvistä eroista.
Ksylitoli on luonnon makeutusaine, mitä myös ihmisen elimistö tuottaa päivittäin.
Suomessa ksylitolia käytetään tyypillisesti pienissä määrin esimerkiksi purukumeissa ja pastilleissa. Euroopan ulkopuolella, kuten Yhdysvalloissa, ksylitolia lisätään makeutusaineena jopa huomattavissa määrin juomiin ja ruokaan.
– Viiden–kuuden gramman päiväannokset imeytyvät suoraan aineenvaihduntaan. Annokset eivät jää vereen kiertämään, koska ksylitoli on aineenvaihdunnalle tuttu.
Aiheesta myös aikaisempaa tutkimusta
Elokuun lopulla julkaistua tutkimusta johti sydänlääkäri Marco Witkowski Charitén yliopistollisesta sairaalasta Berliinistä. Witkowski oli mukana toteuttamassa aiheeseen liittyvää tutkimusta myös pari vuotta sitten.
Söderling julkaisi tuolloin tutkimuksesta vastineen Helsingin Sanomissa yhdessä Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen emeritusprofessori Kauko Mäkisen kanssa.
– Vaikuttaa siltä, että uuden tutkimuksen johtopäätökset ovat kuin vuoden 2024 tutkimuksessakin. Kohonnut riski sydän- ja verisuonisairauksille ei liity millään tavalla ksylitolin käyttöön.
British Heart Foundation -hyväntekeväisyysjärjestön johtava ravitsemusterapeutti Dell Stanford muistuttaa The Guardianille, että tutkimus osoitti pelkästään yhteyden korkeampien ksylitolipitoisuuksien sekä sydän- ja verisuonitapahtumien välillä.
Söderling lisää, että tuore tutkimus ei ole vertaisarvioitu.
