Lahtelaisen omakotitalon piha näyttää melko tavalliselta, ehkä hieman boheemilta eikä aivan viivoittimella huolitellulta.
Silti pihapiiri on nykyisin riittävän monimuotoinen parantamaan asukkaidensa terveyttä.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan oma piha kannattaa jättää osittain hoitamatta, sillä siitä saa nopeasti terveyshyötyjä.
Videolla tutkijat ja asukas kertovat tutkimuksesta:
Tutkimuksessa tutkittaville pihoille lisättiin luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä tuomalla monipuolista kasvillisuutta, lahopuuta, puuhaketta, mikrobirikasta kasvualustaa ja lehtikompostoreita.
Asukkaita ohjeistettiin hallittuun hoitamattomuuteen: syksyn lehdet jätettiin maatumaan haravoimisen sijaan ja nurmialueita muutettiin niityiksi.
– Pihalle on tuotu lisää kasveja ja kasvatuslaatikoita, nurmialue on pienentynyt ehkä puoleen. Pihan käyttöön se ei ole hirveästi vaikuttanut, sanoo tutkimuksessa tutkittavana ollut pihan omistaja Kaspar Abella.
Vertailuryhmän pihoilla pihanhoitoa jatkettiin tavanomaiseen tapaan.
Tämän jälkeen 36 omakotipihan asukkaat antoivat näytteitä ihonsa ja suunsa mikrobiston muutoksista kolmen kuukauden ajan.
Tutkimus on Tampereen yliopiston, Benefa Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimus, joka julkaistiin kansainvälisessä Microbiome-tiedelehdessä.
Ihminen on osa luontoa
Suomalainen tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että kotipihojen luonnonmukaistaminen vaikuttaa ihmisen mikrobistoon ja tulehdusvasteeseen.
Muutoksia havaittiin jo kolmen kuukauden aikana, vaikka molemmat tutkimusryhmät viettivät yhtä paljon aikaa pihallaan.
– Ryhmien väliset erot tulivat esiin, vaikka puutarhanhoitoa harrastettiin molemmissa ryhmissä ja pihalla vietetty aika väheni syksyä kohti, tutkimuksen pääkirjoittaja Marja Roslund Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Ihon mikrobiston monimuotoisuus säilyi luonnonmukaistettujen kotipihojen asukkailla pidemmälle syksyyn kuin vertailupihojen asukkailla. Erityisesti luonnonympäristöihin yhdistetyt bakteerit lisääntyivät, kun taas infektioihin yhdistettyjen bakteerien suhteellinen runsaus väheni.
– Luonnossa toimivien hajottajien, gammaproteobakteerien, monipuolistuminen iholla voi vaikuttaa immuunipuolustukseen positiivisesti, Roslund sanoo.
Tulokset viittaavat siis siihen, ettei ratkaisevaa ole vain se, kuinka paljon pihalla puuhastelee, vaan myös se, millainen piha ympärillämme on. Villi, luonnonmukaisempi piha lahopuineen ja hallittu hoitamattomuus voivat tarjota monimuotoisemman mikrobialtistuksen kuin perinteisesti hoidettu piha.
Kolmen kuukauden aikana havaittiin muutoksia sekä suun mikrobiston koostumuksessa että mikrobien toiminnallisissa ominaisuuksissa. Muutokset ilmenivät muun muassa aineenvaihduntareittien muutoksina.
Pelkkä hengittely tällaisella pihalla voi riittää, mutta maaperän ja kasvien koskettelu esimerkiksi pihan satoa kerätessä tuottaa aina enemmän luontokontakteja.
Monimuotoinen piha vaikutti muun muassa siihen miten kehomme tuottaa vitamiineja. Kehon mikrobistot voivat vaikuttaa myös mielialaamme.
– Pystyttiin osoittamaan syy–seuraussuhde: jos tuomme luonnon mikrobiologista monimuotoisuutta kaupunkiin takaisin, havaitaan, että kyllä tällaisilla yksinkertaisilla toimilla voidaan vaikuttaa, Roslund sanoo.
Suurempi suun mikrobiston monimuotoisuus oli yhteydessä matalampaan tulehdusta kuvaavan IL-6-välittäjäaineen pitoisuuteen syljessä.
– Tulkintamme mukaan tällä on suotuisia vaikutuksia immuunijärjestelmän tasolla, tutkimuksen biokemiallisia ja immunologisia analyysejä johtanut dosentti Olli Laitinen Tampereen yliopistosta sanoo.
Lahopuu on uusi ympäristöterveyden mittari
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista löydöksistä liittyy lahopuuhun. Mitä enemmän osallistujien lähiympäristössä oli lahopuuta, sitä enemmän heidän ihollaan ja suun mikrobistossaan havaittiin luonnonympäristöihin yhdistettyjä mikrobeja.
– Ainutlaatuista on myös, että naapuruston lahopuun määrä oli yhteydessä ihmisen mikrobistoon ja sen aineenvaihduntareitteihin, ei vain se mitä omalla kotipihalla on, tutkimusta johtanut tutkija Aki Sinkkonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Sinkkonen sanoo, että lahopuuta voi sanoa uudeksi ympäristöterveyden indikaattoriksi.
Terveys vaatii luontokosketusta
Immuunijärjestelmän häiriöt, kuten astmat, allergiat ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet.
Sen oletetaan johtuvan ainakin osin siitä, että jos emme enää altistu monipuoliselle mikrobistolle, immuunipuolustuksemme ei kehity normaalisti.
Tutkijat suosittelevat kaupunkien pihoja, puistoja ja muita viheralueita suunniteltavaksi nykyistä luonnonmukaisemmiksi. Käytännössä se voi tarkoittaa kasvilajiston monipuolistamista, lahopuun ja puuhakkeen käyttöä sekä sitä, että eloperäistä ainesta ei kerätä pois vaan annetaan hajota paikan päällä.
Roslund painottaa, että pidempiaikaisia ja laajempia tutkimuksia tarvitaan selvittämään, kuinka pitkäkestoisia muutokset ovat ja miten ne vaikuttavat terveyteen pitkällä aikavälillä.
– Jo nyt tulokset tarjoavat uusia näkökulmia siihen, miten kaupunkiluontoa voidaan kehittää niin ihmisen kuin muun luonnon hyvinvoinnin tueksi. Samalla ne korostavat lahopuun kaltaisten luonnollisten elinympäristöjen merkitystä osana terveellistä kaupunkiympäristöä, Roslund sanoo.
Hyvin samankaltaisia tuloksia on saatu, kun päiväkotien pihoja on muokattu luonnonmukaisemmiksi: lasten ihon mikrobisto on monipuolistunut jo kuukaudessa.
– Nämä tutkimukset komppaavat hyvin toisiaan, Roslund sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
