Muun muassa ADHD-lääkkeiden käyttö on moninkertaistunut vuosina 2017–2025. Antibioottien käyttö on vähentynyt.
Yhä useampi suomalaislapsi käyttää ADHD- ja masennuslääkkeitä, selviää Kelan ja Tampereen yliopiston selvityksestä. Hermostoon vaikuttavia lääkkeitä käyttävien osuus kasvoi 10,7 prosentista 15,5 prosenttiin vuosina 2017–2025.
Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa ADHD- ja masennuslääkkeet sekä kipulääkkeet.
ADHD-lääkkeenä käytettävän metyylifenidaatin käyttäjämäärä yli kolminkertaistui ja lisdeksamfetamiinin käyttö kasvoi yli kahdeksankertaiseksi.
Aikaisemmin Suomessa määrättiin lapsille ADHD-lääkitystä vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Nyt Suomi on vertailussa yksi suurimmista lasten ADHD-lääkkeiden käyttäjistä.
Selvityksen mukaan kasvu kertoo muutoksista ADHD:n tunnistamisessa, hoitokynnyksessä ja palvelujen saatavuudessa.
Antibiootteja käyttävien lasten määrä puolestaan on vähentynyt 29,8 prosenttista 23,7 prosenttiin vuosina 2017–2025.
Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kairin mukaan antibioottitilanne on Suomessa hyvä ja suunta oikea, mutta laajakirjoisten antibioottien käyttöä on edelleen syytä vähentää. Laajakirjoisten antibioottien välttäminen ehkäisee bakteerien kykyä kehittää vastustuskyky antibiooteille.
Selvityksen aineisto kattaa kaikki alle 18-vuotiaat vuosina 2017–2025 ja kaikki reseptilääkkeet koko maassa. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
