EU tiukentaa kobolttialtistuksen raja-arvoja työpaikoilla. Direktiivillä on voimaan astuttuaan kuuden vuoden siirtymäaika.
Työperäisen kobolttialtistuksen raja-arvot tiukentuvat.
Hengitysilman kobolttipölyä EU-alueella koskeva päätös on osa laajempaa työntekijöiden terveyttä suojelevaa direktiiviä. Se perustuu koboltin aiheuttamaan syöpäriskiin.
Asiasta lokakuun alussa päättäneen EU-parlamentin äänestystulos oli selkeä: sen puolesta äänesti 499 europarlamentaarikkoa, 49 äänesti vastaan, 104 tyhjää.
Kaikki suomalaismepit Sebastian Tynkkystä (ps.) lukuun ottamatta äänestivät direktiivin puolesta. Tynkkynen kuuluu parlamentissa konservatiiviseen ECR-ryhmään, jonka jäsenistä suurin osa äänesti tyhjää. Hän itse äänesti direktiiviä vastaan.
– EU:ssa sääntelyä pyritään kaikin mahdollisin keinoin vähentämään, mutta kunnianhimon taso ei ole kovin korkea. Kobolttipäätös on siitä jälleen valitettava esimerkki, Tynkkynen sanoo.
Kobolttialtistuksen uusi raja-arvo on 10 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Suomen nykyinen 20 mikrogramman raja on jo maailman alhaisin.
Asiaa EU:ssa valmistelleen työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) puheenjohtaja Li Andersson (vas.) kertoi Ylelle aiemmin, että työntekijöitä erilaisilta metallipölyiltä suojaava lainsäädäntö on EU:ssa vaihdellut maittain.
Ero on voinut olla jopa viisikymmenkertainen. Lisäksi viisi jäsenmaata ei ollut asettanut minkäänlaisia raja-arvoja kobolttialtistukselle.
Koboltti on kriittinen raaka-aine
EU:n koboltinjalostuksen keskus sijaitsee Suomessa, Kokkolassa. Vain Kiinassa tuotantomäärät ovat suurempia.
Jervois Finlandilla on Kokkolassa noin 200 työntekijää. Toimitusjohtaja Sami Kallioinen on ollut yksi kobolttidirektiivin vastustajista ja on edelleen.
– On sinänsä hyvä asia, että eurooppalaiselta teollisuudelta vaaditaan vastuullista toimintaa. Samaan aikaan Eurooppaan kuitenkin päästetään yrityksiä kuin vapaamatkustajina myymään tuotteitaan sellaisista maista, joissa sääntely ei ole niin vahvaa.
Uusi direktiivi koskee kaikkia kobolttia EU:ssa käsitteleviä yrityksiä. Tuotantotilojen muuttaminen määräysten mukaiseksi sekä henkilösuojaukseen investoiminen voivat tulla kalliiksi varsinkin maissa, joissa ei ole ollut mitään kobolttialtistukseen liittyvää lainsäädäntöä.
Yritykset pelkäävätkin, että tiukentuneet säännöt siirtävät työpaikat Euroopasta ulkomaille.
Kiinassa työperäisen kobolttialtistuksen raja-arvo on 50 mikrogrammaa, USA sallii jopa 100 mikrogramman altistustason.
– On iso riski sille, että tulemme aiheuttaneeksi kannattavuusongelmia alalle, Tynkkynen sanoo.
Jervoisin Kallioinen arvostelee myös sitä, että EU panostaa kriittisten raaka-aineiden, kuten koboltin, saatavuuteen strategisten hankkeiden (CRMA) avulla, mutta vaikeuttaa samalla niiden tuotantoa uudella direktiivillä.
Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa ottaa uusi direktiivi osaksi omaa lainsäädäntöä. Sen jälkeen alkaa kuuden vuoden siirtymäaika.
– Siirtymäajan pituus on sinänsä merkityksetön, kun päätös on itsessään haitallinen, Tynkkynen sanoo.
