Tiktokissa ja Instagramissa kiertää tällä hetkellä villejä väitteitä ”kortisolinaamasta” ja kortisolia alentavista detox-kuureista. Niissä luvataan, että ruokavaliolla, rauhoittumisella tai lisäravinteilla stressihormoni saadaan kuriin viikossa.
Oulun yliopistollisen sairaalan endokrinologian erikoislääkäri Iina Yliaska kertoo tässä jutussa, pitävätkö someväittämät paikkansa.
Yliaska toteaa, että kortisolin tarkkailun nouseminen tietynlaiseksi trendiksi on hämmentänyt lääkäreitä.
– Pienesti yläkanttiin oleva kortisoliarvo ei ole sellainen, mille edes tehdään mitään, Yliaska sanoo.
Tätä ennen trendinomaisen tarkkailun kohteena ovat Yliaskan mukaan olleet muun muassa kilpirauhashormoni sekä ferritiiniarvo ja testosteroni.
– Nykyajan elämässä on paljon kuormitusta, ja erilaisille ilmiöille haluttaisiin löytää lääketieteellinen selitys.
Yliaskan mukaan on luontaista, että ihminen tarvitsee olotilalleen selityksen, mikäli on tyytymätön.
Kuuntele Areenasta Tiedeykkönen-podcastin jakso kortisolista.
Vaikka kortisoli maalataan joissakin somesisällöissä pahaksi hormoniksi, asia ei ole näin. Ihmiskeho ei toimisi ilman kortisolia.
– Kortisolia tarvitaan, ja se on itse asiassa elämää ylläpitävä hormoni. Vaikka se on stressihormoni, sen tarkoitus on tasapainottaa elämää myös stressitilanteissa. Mikäli keho ei eritä sitä tarpeeksi, hormoni korvataan tablettien avulla.
Väite 1: ”Kortisolinaama” eli turvonneet kasvot kertovat korkeasta kortisolista
Mitä somessa väitetään: Kasvojen turvotus tai pyöreys on merkki kroonisesti koholla olevasta kortisolista.
– Ei ole totta, Yliaska kiteyttää.
Yliaska kertoo, että Cushingin taudissa keho tuottaa liikaa kortisolia ja silloin kehittyy tunnistettava piirre, jota kutsutaan kuukasvoiksi.
– Sosiaalisen median kautta tästä on muotoutunut ajatus, että stressin tuottama kortisoli voisi vaikuttaa kasvojen muotoon.
Yliaskan mukaan normaalin elämän tuoma stressi ei näy tällä tavalla ihmisessä. Myös ylipainon tuoma pyöreys kasvoihin on eri asia.
– Kasvojen pyöreydellä ei ole minkäänlaista tieteellistä yhteyttä kortisoliin. Sairaudet ovat erikseen, mutta kuormitus ja stressi eivät nosta kortisolin arvoa niin korkeisiin pitoisuuksiin kuin sairaudet.
Mistä sitten johtuu, että somevideoilla ihmiset, jotka ovat omien sanojensa mukaan alentaneet kortisoliarvoaan, väittävät kasvojensa kaventuneen ja ihonsa hehkuvan?
– Kun tekee asioita, jotka keventävät kuormitusta, tämä näkyy usein myös kasvoissa.
Hyvään uneen panostaminen kannattaa.
– Somessa on mennyt puurot sekä vellit sekaisin. Jos et nuku ja syöt suolaista ruokaa, voivat kasvot pyöristyä. Sitten kun noudattaa yleistä hyvinvointia edistäviä videoita somesta voi huomata, että kasvot kapenevat. Mutta tämäkään ei ole viattoman kortisolin syytä.
Väite 2: Detox-kuurit ja tarkka ruokavalio alentavat kortisolia
Mitä somessa väitetään: Tietyt ruoka-aineet, paastot tai niin sanotut detox-teet laskevat kortisolitasoa nopeasti.
Iina Yliaska naurahtaa väittämälle lempeästi. Hän muistuttaa, että terveyteen on harvemmin pikaratkaisua kuurien kautta.
– Joo, ei pidä tämäkään väite paikkaansa! Ruokavalio ei vaikuta suoraan kortisoliarvoon. Osalla on sama luulo kilpirauhasarvoista, mutta ruokavalio ei korjaa hormonituotantoa.
Omaa hyvinvointia kannattaa edistää kokonaisvaltaisesti, ilman että etsii selitystä pelkästään kortisoliarvosta.
– Terveelliset elämäntavat ovat keskeinen asia, kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Stressiä voi vähentää tavallisin keinoin: unella, palautumisella, liikunnalla ja ravitsemuksella.
Väite 3: Naisilla on enemmän kortisoliongelmia kuin miehillä
Mitä somessa väitetään: Sukupuolella olisi suora yhteys kortisoliongelmien yleisyyteen.
– Ei pidä paikkaansa. Kortisoli on hormoni, joka käyttäytyy kaikilla sukupuolilla samalla tavalla. Naiset ovat kuitenkin kortisolin arvon tutkimisesta paljon kiinnostuneempia, Iina Yliaska sanoo.
Yliaska kokee, että naisilla on yleisesti vahvempi tarve löytää lääketieteellinen selitys oireilleen.
– Tämä usein kielii siitä, että ihmisillä on liikaa kuormaa elämässä ja sille etsitään syytä. Tällä hetkellä kohteena on ollut kortisoli.
Yliaska on huolestunut siitä, että kuka tahansa voi antaa vakuuttavan kuuloisia ohjeita terveyteen liittyen ilman alan koulutusta.
– Minusta tuntuu hassulta, että kuka tahansa voi antaa neuvoja aiheesta, johon lääkärit ovat kouluttautuneet.
