Järvien vedenkorkeudet ovat monin paikoin Etelä- ja Länsi-Suomessa tavanomaista matalammalla.
Läntisessä Suomessa talvi oli vähäluminen ja sademäärä jäi niukaksi. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan sadetta saatiin paikoin jopa ennätyksellisen vähän yli 60-vuotisen seurantahistorian aikana.
Tämä näkyy nyt vesistöissä. Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana vuodenaikaan nähden.
– Toistaiseksi monilla järvillä näyttää suhteellisen normaalilta, mutta kun vedenkorkeus on laskusuunnassa etuajassa, niin hyvin pian voidaan olla tilanteessa, että järvet ovat poikkeuksellisen matalalla, kertoo vesiensuojeluasiantuntija Jukka Sainio Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Moni järvi on jo nyt kesäkorkeudessaan, eli matalammalla kuin tavallisesti keväällä, jolloin sulamisvedet ja sateet nostavat vesien pintoja.
Luonnontilaisilla järvillä tilanne on hankalampi kuin säännöstellyillä järvillä. Runsaat sateet loppukeväällä tai alkukesällä voisivat vielä helpottaa tilannetta.
Vesi.fi-sivuston karttapalvelu näyttää, kuinka aivan Etelä-Suomessa sekä lännessä Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle asti vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti matalalla. Itä-Suomessa ja pohjoisessa tilanne on paljon parempi.
Liesjärvi tekee ”ennätyksen”
Yksi kuivuuden uhkaamista järvistä on Liesjärvi, Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa Kanta-Hämeessä. Kansallispuisto on suosittu retkeilykohde.
Liesjärven pinta jäi noin 40 senttimetriä tavanomaista kevättulvaa matalammaksi. Ilman sateita järven pinta laskee entisestään.
Jukka Sainio kertoo, että Liesjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 1963 lähtien.
– Tämänhetkisen ennusteen mukaan toukokuun puolessavälissä alitetaan se alin havainto, mikä yli 60 vuoden aikana on havaittu Liesjärvellä. Koskaan ennen toukokuun lopussa vedenkorkeus Liesjärvellä ei ole ollut niin alhaalla kuin sen ennustetaan olevan tänä vuonna.
Kyynäränharjulla Tammelassa on silta, jonka ali vesi virtaa Kyynärästä Liesjärveen. Vielä tässä vaiheessa sillan voi alittaa kanootilla:
Mataluudella on vaikutuksia
Matalat vedenkorkeudet haittaavat järvien virkistyskäyttöä. Ne vaikuttavat myös kevätkutuisten kalojen lisääntymiseen. Ongelmia tulee, jos vedenalaiset kasvillisuusrannat jäävät pieniksi tai kokonaan kuiviksi.
Veden vähyys heikentää vesien tilaa etenkin pienissä järvissä. Tummissa järvissä ja joissa vesi lämpenee nopeasti, mistä voi seurata esimerkiksi runsaita sinileväesiintymiä.
Kuivuus voi myös kuivattaa pienempiä jokia ja kaivoja.
– Kaivojen kuivuminen on henkilökohtainen katastrofi sellaisille talouksille, jotka tukeutuvat omaan kaivoveteensä. Sille on erityisen suuri riski tänä vuonna, vesitalousasiantuntija Jukka Sainio sanoo.
Sainio arvelee, että tämän kaltaiset keväät tulevat yleistymään jatkossa ilmastonmuutoksen edetessä. Lumi sulaa pois jo talvella, jolloin kevään tulvat jäävät vähiin.
– Tämä voi olla uusi normaali, vaikka toistaiseksi ennustetaan, että niitä normaaleitakin keväitä tulee säännöllisesti.
