Vaatejätti Patagonia lahjoitti Palokin koskien ennallistamiseen summan, joka sai Jasper Pääkkösen leuan loksahtamaan.
Kaksi miljoonaa dollaria eli noin 1,7 miljoonaa euroa on summa, jota näyttelijä ja ympäristöaktivisti Pääkkönen ei osannut odottaa villeimmissä unelmissakaan Pohjois-Karjalan Heinävedelle.
Pääkkönen on retkeilyvaatteita valmistavan Patagonian pitkäaikainen mainoskasvo. Yrityksen perustaja Yvon Chouinard vieraili Suomessa yli kymmenen vuotta sitten.
– Saatoin puhua Palokista silloin hänen kanssaan saunassa, Pääkkönen kertoo.
Nyt pitkä yhteistyö johti siihen, että Patagonian varoja hallinnoiva Holdfast Collective teki suuren ennakkolahjoituksen heinäveteläisen koskialueen ennallistamiseen. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat aiemmin elokuussa.
Näin Pääkkönen havainnollistaa Palokki-päätöstä:
Pohjois-Karjalan Palokin voimalaitospadon purkaminen on Suomen suurin virtavesien ennallistamishanke kautta aikain. Alue on uhanalaisten järvilohen ja -taimenen lisääntymisalue.
Pääkkönen on puhunut virtavesikalojen puolesta kaksi vuosikymmentä ja käyttänyt näkyvyyttään asian puolesta sumeilematta. Hän uskoo, että tulee näkemään kuohuvat kosket Palokin koskireitillä.
Niin uskoo myös Patagonian tulosta nykyään hallinnoivan Holdfast Collective -säätiön toimitusjohtaja Greg Curtis. Hän vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostilla.
– Holdfast on olemassa siksi, että se rahoittaa ratkaisuja ilmasto- ja luontokatokriiseihin.
Kaksi miljoonaa dollaria on paljon, mutta se on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta.
Curtis avaa, että lahjoituksella halutaan puskea hanketta, jolla on jo Suomen hallituksen tuki ja toinen ennakoiva lahjoitus kansainvälisestä Open Rivers -ohjelmasta.
– Luonnonsuojeluhankkeet vievät aikaa. Olemme sitoutuneet tähän, eikä meillä ole kiire, Curtis sanoo.
Jasper Pääkkönen arvelee, että järvilohilla ja -taimenilla on kiire. Hänen ajatuksensa ovat muuttuneet reilun 20 vuoden aikana.
– Ajattelin aiemmin, että kalatiet voimalaitosten ohi ovat ratkaisu. Mutta eivät ne ole, sillä tarvitaan myös kutualueita, kokonainen ennallistettu elinympäristö. Ja onhan se nyt itsestään selvää, että eläinten pitäisi päästä lisääntymään luontaisilla lisääntymisalueillaan.
Vertaa nykyistä kuvaa Palokista kuvaan 1950-luvulta. Padon sijainti on merkitty molempiin kuviin hahmottamista helpottamaan.
Pääkkönen tunnetaan perhokalastajana, mutta hän sanoo, että kalat ovat hänelle vain yksi asia vapaissa koskissa. On kyse kokonaisen luontotyypin palauttamisesta ennalleen. Kalastajasta on tullut vuosien varrella luonnonsuojelija.
– Kaikkein tärkeimpänä tässä oltaisiin ennallistamassa suomalaista ympäristöä ja luontoa, kansallismaisemaa, Pääkkönen sanoo.
Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on 17–20 prosenttia, kun se muualla Euroopan Unionin alueella on noin 12 prosenttia, arvioi VTT.
Pääkkösen mukaan Suomessa on padottu vesiä poikkeuksellisella vimmalla. WWF Suomen mukaan yli 90 prosenttia Suomen merkittävistä joista on joko padottu tai niissä on kalojen vaellusta haittaavia esteitä.
– Ja toisaalta vapaana kuohuvat kosket ovat kautta aikojen vetäneet ihmisiä puoleensa, pohtii Pääkkönen.
Monta omistajaa, monta mielipidettä
Ennallistamisen edessä ovat voimalaitos ja pato. Valtio teki niistä 40 miljoonan euron tarjouksen. Voimalaitoksen omistavan Pohjois-Karjalan Sähkön hallitus torjui tarjouksen ja totesi summan olevan vain puolet toivotusta.
Valtion vastaus oli, ettei se käy huutokauppaa. Omistajakunnissa heräsi ihmetys, miksi tarjous ei kelvannut neuvottelujen pohjaksi.
PKS:sta suurimman osan omistavat Itä-Suomen kunnat. 17 omistajakunnassa on kuultu myös purkua puoltavia puheenvuoroja.
Pääkkönen tietää kokemuksesta, että vastustus kuuluu purkuhankkeisiin. Etelä-Karjalan Hiitolanjoella hän näki, miten vastustajatkin kääntyivät, kun vesi jälleen virtasi.
– Kalat palaavat nopeasti koskiin. Synkkien luontouutisten joukossa se on toivoa antavaa, hän kuvaa.
Virtavesien ennallistaminen innostaa Pääkköstä, koska se antaa toivoa:
Holdfast Collective -säätiö perustettiin vuonna 2022. Tuolloin Patagonian omistajaperhe päätti, että jatkossa kiipeily-, retkeily- ja kalastusvaatteista saatu tulos käytetään ilmaston ja luonnon hyväksi.
Heinäveden Palokki on yksi säätiön merkittävimmistä jokien ennallistamissitoumuksista.
Tänä syksynä PKS:n omistajat tekevät päätöksen siitä, myydäänkö voimalaitosalue valtiolle, joka purkaisi padot ja ennallistaisi kosket.
– PKS:lle olisi tarjolla sankarinviittaa ja uusia asiakkaita, mutta se voi ottaa myös häpeätahran, arvioi Jasper Pääkkönen.
PKS on ennallistanut muualla
PKS:n toimitusjohtaja Tuure Aho kommentoi Ylelle sähköpostilla, että valtiolle osoitetut yksityiset lahjoitukset eivät ole voimalaitoksen omistajan asia.
Ahon mukaan asia nähdään laajemmin kuin yksittäisen padon purkamisena.
– PKS on kiinnostunut vaelluskaloista ja on tehnyt kokoonsa nähden paljon niiden puolesta, Aho kirjoittaa.
Hän nostaa esimerkeiksi Pielisjoen Kuurnan voimalaitokselle tehdyn ohitusuoman Laurinvirran ja Saramojoen, josta purettiin PKS:n omistama voimalaitos Nurmeksessa.
Voimalaitospadon purkamisen sijaan PKS on tuonut Palokkiin vaihtoehdoksi niin sanotun Nälönvirran eli padon ohi virtaavan uoman, joka ennallistettaisiin.
Ahon mukaan sekin toteuttaisi hallitusohjelman tavoitetta.
Muokattu 26.8. 2026 klo 11.22. : Saramojoen ennallistaminen täsmennetty voimalaitoksen purkamiseksi.
